Lauantai, 21 Lokakuu 2017
CANews – myös näköislehtenä arkistossamme!

YLE Suomi

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Pääuutiset
Syötteen kokonainen osoite. 8 viikkoa 4 päivää sitten

Kerro kokemuksesi vuokralla asumisesta: Paljastuiko asunto sikolätiksi tai tuliko omistaja omilla avaimilla sisään?

19 Tammikuu, 2038 - 06:14

Onko sinulla ollut ongelmia vuokranantajasi kanssa? Saitko omituisia ehdotuksia tai vaatimuksia sopimusta allekirjoittaessasi?

Yllättikö vuokranantajasi astelemalla sisään omilla avaimilla?

Saitko takuuvuokrasi takaisin sovitusti? Oliko teillä näkemyseroja siitä, menevätkö esimerkiksi reiät seinässä tai maalipinnan haalistuminen asunnon luonnollisen kulumisen piikkiin?

Kerro meille tarinasi. Koostamme kokemuksien pohjalta juttua, jossa etsimme asiantuntijoiden kanssa ratkaisut vuokralaisten yleisimpiin ongelmiin. 

Emme julkaise kommentteja tai kokemuksia, joissa mainitaan ihmisten nimiä.

Pääsykokeiden vähentäminen vie pohjaa valmennuskursseilta – Kansanopistot valmiita preppaamaan yo-kirjoitusten uusijoita

21 Elokuu, 2017 - 09:15

Kansanopistot ovat kiinnostuneita järjestämään tarjontaa niille opiskelijoille, joiden on pääsykoeuudistuksen vuoksi entistä vaikeampi päästä korkeakouluun.

– Jos kysyntää on, toteaa Helsingin Evankelisen Opiston (HEO) rehtori Teijo Mathlin.

Samaa mieltä ollaan Turussa.

– Kaikki sivistys on hyvästä, sanoo Paasikivi-Opiston rehtori Tommi Siivonen.

Mikkeliläisen Otavan Opiston johtaja-rehtori Harri Jokinen järjestäisi heikommin yo-kirjoituksissa pärjänneille koulutusta, mutta ehdoin.

– Opetuksessa pitäisi aidosti olla pehmeämpi ja yksilöllisempi ote.

Kansanopistojen halukkuus on ymmärrettävää, mutta se tekee tilanteen nurinkuriseksi.

Valtio haluaa eroon yliopistojen pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista ja valmennuskursseista, mutta jatkossa opiskelijoita olisi mahdollisesti yhä enemmän valmistautumassa kansanopistoissa uudelleen yo-kirjoituksiin. Kansanopistojen linjat ja kurssit ovat yleensä maksullisia.

Jatkossa yliopistoihin pääsisi entistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Uudistuksella halutaan uudet ylioppilaat ja ammattiopistosta valmistuneet entistä nopeammin korkeakouluopintoihin. Tällä hetkellä uusista ylioppilaista vain noin kolmasosa jatkaa korkeakouluopintoihin heti yo-kirjoitusten jälkeen.

"Vaikea arvioida, miten ihmiset käyttäytyvät"

Opetus- ja kulttuuriministeriö tunnistaa tilanteen.

– Toki näitä huolia on siitä, että siirtyykö valmentautuminen ja valmennuskurssitoiminta pääsykoevalmentautumisesta lukioaikaiseen valmentautumiseen. Se on tietysti ihan aiheellinen huoli. En ota kantaa siihen, kuka sitä valmennuskurssitoimintaa tai valmentautumista ylioppilastutkinnon arvosanojen korottamiseen on paras antamaan, toteaa kärkihankeryhmän päällikkö, opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs huomauttaa, että uusi järjestelmä ei kannusta enää tulevaisuudessa hankkiutumaan yhtä innokkaasti kansaopistojen linjoille. Niillä opiskelija tutustuu alaan ja saa siitä hyötyä pääsykokeisiin.

Kun opiskelijat valittaisiin yhä enemmän ylioppilastutkintojen arvosanojen perusteella, ei kansanopiston linjan käymisestä olisi enää samanlaista hyötyä kuin aiemmin.

– Vaikea arvioida, miten yksittäiset ihmiset tulevat käyttäytymään, miettii opetusneuvos Vuorinen.

Väyläopintoja tehostetaan

Tällä hetkellä opiskelija voi päästä yliopistoihin myös niin sanotun väylän kautta erillisvalinnassa suoritettuaan riittävän määrän avoimen yliopiston opintoja. Näitä opintoja voi suorittaa muun muassa kansanopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vuorisen mukaan väylän toimintaa aiotaan tehostaa.

– Se on aika lailla vähän käytetty ja vähän tiedostettu. Siitä todennäköisesti tulee entistä vahvempi väylä korkeakouluopintoihin. Samanaikaisesti opiskelijavalintakeskustelun kanssa on käyty korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiokeskustelua. Sen tuloksia odotellaan syyskuun lopussa. Lokakuun alkupuolella ollaan viisaampia ja tiedetään minkälaista korkeakoulutusta ja tutkimusta korkeakoulukenttä, sidosryhmät ja me ministeriö olemme tavoittelemassa.

Vuorinen huomauttaa, että pääsykokeet eivät ole kokonaan poistumassa.

– Suurin osa korkeakouluihin valitaan jatkossa todistusten perusteella. Todistusvalinta ei silti ole ainoa tapa päästä korkeakoulutukseen. Rinnalla säilyy pääsykokeet tai soveltuvuuskokeet.

"Selkeästi mielessä, mihin tähdätään"

Kansanopistoyhdistyksen Ijäs miettii, että yhä useampi saattaa ylioppilaskirjoitusten vahvistuvan aseman vuoksi pitää jatkossa välivuoden.

HEO:n rehtori Teijo Mathlin pohdiskelee samaa.

– Muutos saattaa tuntua masentavalta keskiverrosti pärjäävistä pojista.

Opetusneuvos Vuorinen näkee asian toisin.

– Uudistus voisi kannustaa lukion ja ammatillisen koulutuksen aikana entistä parempiin suorituksiin, kun on selkeästi mielessä, mihin tähdätään ja millä arvosanoilla korkeakoulutukseen voi päästä.

Mathlin puolestaan huomauttaa, että pojat pärjäävät kirjoituksissa tyttöjä huonommin. Ministeriön Vuorisen mielestä tämä on erittäin tärkeä kysymys.

– Tilannetta täytyy seurata. Tämä on myös alakohtaista. Ajatellaan tekniikan alaa, jossa pojat menestyvät lukioaikana. Täytyy luottaa siihen, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut kiinnittävät huomiota siihen, että valintaperusteet eivät ole poikia, tyttöjä, miehiä tai naisia syrjiviä.

Arvointiasteikkoja yhdenmukaistetaan

Yle haastatteli lisäksi ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun edustajia. Uudistuksessa heitä mietityttää, miten ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta vaikuttaa ylioppilaiden ja ammattiopiston suorittavien tasa-arvoon.

– Ammatillisella koulutuksella on päässyt melko hyvin sisälle ammattikorkeakouluihin. Vuositasolla se on 30–40 prosentin välillä aloittajista, jotka tulee ammatillisen toisen asteen koulutuksen perusteella. Yliopistopuolella luku on huomattavasti pienempi, ministeriön Vuorinen sanoo.

Vuorisen mukaan osana ammatillisen koulutuksen reformia uudistetaan arviointiasteikkoa, jotta ammattiopiston ja lukion suorittaneiden arvosanoja voidaan vertailla entistä paremmin.

Ruotsilta satojen miljoonien lisärahoitus poliisille – Jengiampumiset halutaan kuriin

21 Elokuu, 2017 - 08:50

Ruotsin hallitus antaa 7,1 miljardin kruunun eli lähes 750 miljoonan euron lisärahoituksen poliisille tulevien kolmen vuoden ajaksi.

Pääministeri Stefan Löfven ilmoitti sunnuntaina, että rahoitus tulee ensi syksyn budjettiesitykseen. Luvatusta rahoituksesta noin 200 miljoonaa euroa on budjetoitu jo ensi vuodelle.

Poliisin määrärahojen lisäyksellä hallitus haluaa puuttua ruotsalaislähiöiden jengiväkivaltaan, joka halutaan saada kuriin.

Lisäksi Ruotsi haluaa haja-asutusalueille lisää poliisivoimia.

Suomessa poliisien määrää on jatkuvasti vähennetty.

Löfvenin hallitus tahtoo myös parantaa poliisin houkuttelevuutta työnantajana, jotta entistä useampi hakeutuisi poliisin ammattiin.

Hallitus vaatii, että poliisivoimien on parannettava rikosten selvittämistä ja varmistaa, että poliiseja on riittävästi koko maassa.

Svenska Dagbladetin mukaan poliisiylijohtaja Dan Eliasson sanoo rahoituksen olevan 30 miljoonaa euroa suurempi kuin mitä hän pyysi.

Lue lisää aiheesta:

Löfven lovar storsatsning på polisen, kräver att fler brott klaras upp

Ruotsissa 23 erityisen ongelmallista asuinaluetta, Suomessa ei yhtään

Verohallinto hakee Seppälää konkurssiin

21 Elokuu, 2017 - 08:46

Verohallinto on jättänyt Helsingin käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen vaateketju Seppälästä. Käräjäoikeudesta kerrotaan, että konkurssihakemus Seppälä Oy:stä on saapunut viime perjantaina.

Hakemus on nyt vireillä notaarilla.

Viime keväänä käräjäoikeus hyväksyi Seppälän yrityssaneerauksen. Yrityksen toiminta on ollut pitkään tappiollista.

Seppälän liikkeissä työskentelee Suomessa 370 ihmistä.

Stockmann osti yhtiön Seppälän suvulta 1988 ja myi sen toimitusjohtaja Eveliina Melentjeffille ja hänen puolisolleen Timo Melentjeffille vuonna 2015.

Konkurssihakemuksesta kertoi ensimmäisenä Taloussanomat.

Lue myös:

Konkurssihuhut piirittävät Seppälää – yrittäjä taistelee kuin viimeistä päivää vaateketjun pelastamiseksi

Trump ensimmäistä kertaa New Yorkin kodissaan valintansa jälkeen, Turun Kirjastosilta Suomen lipun väreissä ja viikon muita uutiskuvia

21 Elokuu, 2017 - 08:39
Turussa ja Barcelonassa surtiin terroritekoja, saksalaismies teki ennätyksen paljain jaloin kävelyssä ja Indonesiassa juhlittiin itsenäisyyspäivää. Tässä viime viikon mielenkiintoisimmat uutiskuvat.

Näin ovelasti lapset kiusaavat – 5 esimerkkiä, miten autat sorsittua

21 Elokuu, 2017 - 08:01

Jo pienet lapset osaavat joukosta sulkemisen taidon. Vaikka etäältä katsottuna kaikki lapset näyttävät päässeen mukaan leikkiin, niin näin ei välttämättä ole: Roolit on voitu jakaa niin, että yhdelle lapsista jää niin sanotusti vain luu käteen.

Kasvatustieteilijä Laura Repo antaa vuosien kokemuksella neuvoja erilaisiin tilanteisiin.

Kia-Frega Prepula / Yle 1. Sä et tuu meidän joukkueeseen

Kömpelöksi koettu Kalle jätetään aina viimeiseksi, kun lapset valitsevat pelaajia urheilujoukkueisiin, eikä kumpikaan puoli halua häntä joukkoonsa. Kun pelaajia on pariton määrä, joku ehdottaa, että "yli jäänyt" Kalle ottaisi valmentajan roolin penkillä. Hän suostuu, mutta ilme synkistyy pelin jatkuessa, kun hänet vaimennetaan kerta toisensa jälkeen.

Joskus aikuisen täytyy ensin tarkistaa omat asenteensa: Aikuisen ei sovi ajatella, että Kalle ei voi pelata, koska hän ei ole riittävän taitava ja pilaa muiden pelin. Kaikkien on saatava kokeilla ja saatava myös onnistumisen kokemuksia. Näiden tarjoaminen on aikuisen vastuulla.

Lapset eivät voi tässä tilanteessa jakaa itsenäisesti joukkueita, vaan aikuinen tekee sen.

Aikuinen sopii yhdessä lasten kanssa, tarvitaanko valmentajaa ja mitkä ovat valmentajan tehtävät. Jos valmentaja valitaan, aikuinen varmistaa, että jokainen on vuorollaan valmentaja.

Aikuinen voi tarvittaessa mennä mukaan tukemaan sitä joukkuetta, jossa Kalle pelaa.

Aikuinen ei voi jaella ohjeita pelikentän laidalta; peli rakennetaan yhdessä lasten kanssa.

Sanna Kähkönen / Yle 2. Sä oot koira, saat vaan haukkua

Nuorempi lapsi otetaan kotileikkiin mukaan perheen koiran rooliin. Tytöt laittavat ruokaa ja kahvittelevat. Koira pyrkii mukaan keskusteluun. Koiralle sanotaan, että se voi ainoastaan haukkua. Kun turhautunut ”koira” haukkuu tytöistä liian kovaa, se annetaan pois.

Tytöt ehkä kokevat, että pieni sotkee leikkiä. Aikuista tarvitaan ohjaamaan pieni leikkiin mukaan siten, että se tyydyttää pienintä, mutta ei estä tyttöjen leikin kehittymistä.

Pieni tarvitsee myös harjoitusta ja kokemuksia leikkiin liittymisestä ja leikistä.

Tyttöjen kanssa voidaan sopia, että aikuinen ja pieni ovat leikissä mukana hetken, jonka jälkeen aikuinen keksii pienelle muuta kivaa tekemistä. Näin tytöt saavat jatkaa leikkiä myös kahden kesken. Koira voi esimerkiksi lähteä koiranäyttelyyn, jonka se voittaa.

Jos joku leikkii koiraa, sen tulee olla vapaaehtoista ja koiran tulee saada osallistua leikkiin ja siihen liittyviin päätöksiin juonen kulusta.

Kimmo Hiltunen / Yle 3. Mä en oo sun pari

Isommat tytöt ovat aamulla aiemmin jakaneet ryhmän tytöt pareiksi. 5-vuotias ei ehdottomasti halua leikkiä poikien kanssa, joten hän kertoo illalla kotona, ettei hänellä ollut yhtään kaveria koko päivänä päiväkodissa.

Vanhemman on tärkeä kertoa lapsen kokemuksesta lastentarhanopettajalle.

Päiväkodissa tulee huolehtia, etteivät muutamat lapset manipuloi ja hallitse koko ryhmää päättämällä leikkipareista toisten puolesta.

Esimerkin ryhmä kaipaa selvästi runsaasti ennaltaehkäisevää työtä. Onko jostain tullut stereotypioita vahvistavaa viestiä, että tytöt leikkisivät vain tyttöjen kanssa? Vai onko poikien leikin juoni tytön mielestä tylsä? Miksi tyttö on loppupäivän yksin, jos muiden antamat leikkiparit eivät ole sopivia?

Aikuisten tulisi yhdessä paneutua siihen, mitä 5-vuotias on oikeastaan kokenut.

Yle / Wasim Khuzam 4. Kuinka paljon sä syöt?

Isommat lapset kyselevät pienemmältä lapselta päiväkodin pihalla keinuissa, että paljonko tämä syö, mitä tämä syö ja kuinka usein tämä syö, ja poistuvat hihitellen. Pullukka pikkutyttö kertoo kotona äidille, että isot tytöt kyselivät häneltä syömisestä. Lapsi antaa ymmärtää, ettei hän ymmärtäisi yhteyttä syömisestä vihjailun ja painon välillä. Myöhemmin häntä haukutaan jo erilaisin nimityksin.

Vanhemman on tärkeä kertoa tilanteesta lastentarhanopettajalle, koska tilanne vaatii päiväkodin ryhmältä paljon ennaltaehkäisevää työtä.

Millaiset normit lasten käyttäytymistä säätelevät? Miksi lapset kiinnittävät huomioita toisen syömiseen tai painoon? Tuleeko jonkun lapsen kotoa käsityksiä ylipainosta? Tarvitaanko vanhempien ja henkilöstön yhteistä pohdintaa siitä, miten kotien arvot heijastuvat lapsiryhmään?

Päiväkodissa voidaan lukea kirjoja siitä, kuinka kaikki ovat omanlaisiaan ja hyväksyttyjä sellaisena kuin ovat ja keskustella aiheesta. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin olla hyvin sensitiivinen eikä puhua ylipainosta eikä muutoinkaan osoitella tyttöä. Ylipainosta ei pidä puhua, vaan omanlaisuudesta ylipäätään.

Ryhmän käyttäytymisnormeja tulisi johdatella sallivampaan suuntaan.

Tuija Veirto / Yle 5. Et pääse mukaan kun sulla ei oo keijulelua

Ryhmä lapsia leikkii jollain brändilelulla lelupäivänä. Yksi lapsi, jolla on samanlainen mutta ei kallista merkkiversiota, yrittää mukaan. Et voi tulla, kun toi ei ole samanlainen! Joku meinaa jo heltyä, mutta lopuksi kaikki ovat tiukkana: väärällä lelulla ei pääse mukaan.

Erilaiset trendilelut voivat aiheuttaa poissulkemista. Ratkaisuksi kuitenkaan ei tule ottaa näiden lelujen kieltämistä. Sen sijaan ryhmässä tulee tehdä paljon työtä ilmiön ennaltaehkäisemiseksi.

Aikuiset osallistuvat leikkeihin ja näyttävät esimerkillään, miten kivaa on leikkiä myös toisenlaisilla keijuleluilla.

Pohditaan myös millaiset normit lasten käyttäytymistä säätelevät? Miksi lapset kiinnittävät huomioita uusimpiin trendeihin ja miksi toisen lelu ei kelpaa? Tuleeko jonkun lapsen kotoa käsityksiä tästä?

Aikuiset myös puuttuvat, ohjaavat ja opettavat, ettei ketään saa sulkea porukan ulkopuolelle. Aikuiset opettavat lapsille kohteliaan käyttäytymisen periaatteet.

Tupakkayhtiöt halusivat nikotiinipurkat jo vuosikymmeniä sitten – uskoivat niiden tukevan tupakointia

21 Elokuu, 2017 - 07:15

Yhdysvaltalaisselvityksen perusteella suuret tupakkayhtiöt ovat etsineet vaihtoehtoisia nikotiinituotteita jo 1950-luvulta saakka. Yhtiöt eivät pitäneet niitä uhkana tupakoinnille, sillä tupakoitsijoiden uskottiin käyttävän niitä tupakan rinnalla.

Tiedot perustuvat seitsemän merkittävän tupakkayhtiön salaisiin asiakirjoihin vuosilta 1960–2010. Asiakirjat tulivat julkisiksi 1990-luvulla useiden oikeustoimien seurauksena.

Asiakirjojen perusteella tupakkayhtiöt olivat kiinnostuneita vaihtoehtoisista keinoista myydä nikotiinia jo vuosikymmeniä, mutta kuluttajien mielikuvat nikotiinista olivat vielä liian negatiivisia. Vaihtoehtoisten tuotteiden markkinoinnin pelättiin myös kiinnittävän huomiota savukkeiden haittoihin ja lisäävän tupakoinnin vastaista sääntelyä.

Tilanne muuttui vähitellen 1980-luvulla, kun nikotiinikorvaustuotteet hyväksyttiin tupakkavieroitukseen. 1990-luvulle tultaessa tupakkayhtiöiden omat tutkimukset alkoivat myös viitata siihen, että korvaushoidot yksistään harvoin auttoivat tupakoitsijoita lopettamaan ja että monet käyttivät niitä tupakan rinnalla. Kun lisäksi tupakoinnin vastaiset lait alkoivat yleistyä 2000-luvulla, yhtiöt alkoivat taas kiinnostua muiden nikotiinituotteiden markkinoista. Osa tupakkayhtiöistä on jo tuonut markkinoille muun muassa omia nikotiinipurkkia ja sähkötupakkamerkkejä.

Nykyisen, satoihin tutkimuksiin perustuvan tutkimustiedon valossa nikotiinikorvaushoidot lähes kaksinkertaistavat tupakoitsijan todennäköisyyden onnistua tupakoinnin lopettamisessa. Tämä havaitaan tutkimuksissa riippumatta siitä, saako potilas lisäksi neuvontaa tai muita tukitoimia. Monet potilaat kuitenkin lopettavat nikotiinikorvaushoidon liian aikaisin, jolloin teho jää vähäiseksi. Tutkimusten mukaan riittävä käyttöaika olisi usein noin 2–3 kuukautta. Tupakoinnin lopettaminen vaatii yleensä 3–4 yritystä.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Public Health -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Maaseudulla liikennöivä bussiyrittäjä on kovilla – "Näkymät eivät hääviltä näytä"

21 Elokuu, 2017 - 07:05
Maaseutu vaatii eri ratkaisuja kuin kaupunkikeskus

Joukkoliikenteen tulevaisuuden visoissa pääpaino on isoissa keskuksissa ja niiden välisessä liikenteessä. Haja-asutusalueen ongelmia on selvitetty vähemmän.

Tuoreessa VTT:n selvityksessä on kuitenkin päädytty siihen, että maaseudun joukkoliikenne tarvitsee erilaista tukea kuin taajamaliikenne. Tulevaisuudessa joukkoliikenne voisi perustua reittiliikennettä tukevaan kutsuliikenteeseen tai yhteiskäyttöisiin autoihin.

Hyvin rullaava joukkoliikenne haastaa yksityisautoilun, ja palvelut suunnitellaan toimivien väylien varteen. Monen tutkijan suitsutus koskee kuitenkin vain asutuskeskuksia.

Haja-asutusalueilla tilanne on toinen, ja maaseudun busseilla on edessään kovat ajat. Isojen kaupunkien paikallisliikenteen tapaan linjoja ei tueta sen enempää kuntien euroilla kuin joukkoliikennettä suosivilla liikenneratkaisuillakaan. Pari vuotta sitten rajusti kiihtynyt bussiyhtiöiden välinen hintakilpailu estää myös esimerkiksi lippujen hintojen nostamisen.

Ainoa keino on karsia, supistaa ja tehostaa, eikä silloinkaan aina onnistuta.

– Näkymät eivät kovin hääviltä näytä. Toisina päivinä on helpompaa, joinakin heikkoa, kuvailee bussiyrittäjän arkea nivalalainen liikennöitsijä Jukka Paakinaho.

Vuonna 1924 toimintansa aloittanut Paakinahon liikenne ajaa pari kertaa viikossa pikavuoroa Haapavedeltä Kuopioon. Pääasiassa toiminta keskittyy Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa maaseudun paikalliseen liikenteeseen sekä sieltä Ouluun ulottuviin reitteihin.

– Tärkeintä on, että saamme pidettyä autot koko ajan ajossa.

Aikoinaan pienetkin liikennöitsijät saattoivat uusia kalustoaan vuosittain. Investointi on kuitenkin niin iso, että nykyisin on aika harvinaista, että pikkutalo ostaa uuden auton, sanoo liikennöitsijä Jukka Paakinaho.Ville Honkonen / Yle

Paakinahokin on joutunut vuosien mittaan suunnittelemaan reittejään niin, että esimerkiksi Oulun ja Nivalan välillä ajetaan kahdella kuljettajalla ja kahdella autolla, kun aiemmin linjalla oli viisi autoa.

Koululaisvuorot toiminnan runkona

Käytännössä linjat pitää suunnitella niin, että kannattavilta osilta saadaan vetoapua myös hiljaisemmille taipaleille. Tässä auttaa koululaisliikenne.

– Kyllä meilläkin kaikki nämä pidemmät vuorot kytkeytyvät jollakin lailla koululaisliikenteeseen, Jukka Paakinaho kertoo.

Paakinahon liikenteen tapaan koululaisvuorot ovat maaseudun bussivuorojen runkona muuallakin maassa. Kuntien ostopalveluina rahoittamat bussilinjat toimivat kuitenkin vain koulupäivinä. Niiden ulkopuolella onnikat yleensä pysyvät tiukasti varikolla, sillä kannattamattomia linjoja ei liiketaloudellisilla periaatteella toimiva yritys pysty ajamaan.

Kaikki nämä pitemmät vuorot kytkeytyvät jollakin lailla koululaisliikenteeseen. Jukka Paakinaho

Toisaalta perusreittiliikenteessä katkokset voivat johtaa myös koko toiminnan loppumiseen.

– Jos linjan lopettaa, niin kyllä se on sitten siinä. Ei näitä reittejä uskalla jättää edes kesällä. Tuntuu, ettei sitä sitten enää saa uudelleen toimimaan, Paakinaho pohdiskelee.

Käytännössä bussiliikenteen kannattavuus on kiinni lähes yksinomaan matkustajista ja auton tavaratilassa kulkevan rahdin määrästä.

Veroista maksettavilla tukirahoilla ei tänä päivänä suomalaista joukkoliikennettä pyöritetä muualla kuin kaupunkien paikallisliikenteessä ja muutamalla harvalla asiointilinjalla, jotka ovat ely-keskusten ostopalveluita.

Kouluvuorojen aikana tai reittien osuuksilla, joilla koululaisia kuljetetaan istuimet ovat käytössä. Muuten maaseutulinjojen linja-autoissa löytyy yleensä reilusti tilaa.Risto Degerman / Yle

– Kyllä ne tuet ovat menneet jo ajat sitten. Enää niitä ei ole, sanoo Jukka Paakinaho.

Palvelusetelistä vetoapua    

Suomen linja-autoliitto haluaa haja-asutusalueen liikenteen tueksi palveluseteleitä. Niitä voitaisiin liiton mielestä myöntää ihmisille, jotka pystyisivät setelin avulla käyttämään joukkoliikenteen palveluja sielläkin, missä kannattavaan liiketoimintaan ei muuten ole edellytyksiä.

Linja-autoliiton toimitusjohtajan Mika Mäkilän mielestä seteli on yritystukia parempi, koska siinä tuettaisiin suoraan asiakasta.

– Tässä mallissa voitaisiin käytännössä yhdistää avoimesti kilpailtua ja julkisesti tuettua reittiliikennettä, eikä tuki keskittyisi vain joillekin kilpailutetuille ja kannattamattomille reiteille.

Kyllä ne tuet ovat menneet jo ajat sitten. Ei niitä ole enää. Jukka Paakinaho

Nykyjärjestelmässä viranomaiset harkitsevat, missä linja-autojen pitää kulkea. Valtion tukea annetaan näille reiteille kilpailutuksen perusteella.

Mika Mäkilän mukaan tulevaisuudessa liikennepalvelut voivat järjestyä muutenkin eri tavalla, vaikkapa erilaisten toimijoiden yhteistyönä. Silloin myös kalustoa voitaisiin miettiä nykyistä vapaammin sen mukaan, mikä sopisi kullekin linjalle parhaiten.

Jani Kaaron kolumni: Onni tulee huomenna

21 Elokuu, 2017 - 07:03
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Onni on kuin huominen. Tiedämme, että se on edessäpäin, mutta silti se ei koskaan tule. Kun uusi aamu koittaa, onni on jälleen uuden huomisen päässä.

Koska onni ei koskaan tule, se on kaikkialla ja ei missään. Rakkaus, hyvät ihmissuhteet, raha, uusi keittiö, kiiltävä parketti, yhteislaulu, jumalanpalvelus, mindfulness, timmi vartalo, hiljainen hetki kesäillassa. Onni on myyttinen matka, joka ei vie perille. Matka on oma tarkoituksensa, ja tuota matkaa täplittävät pienet taukopaikat, joissa olemme hetken hyvällä mielellä, ja sitten matka jatkuu.

Mutta mitä olisi todellinen onni? Sellainen kestävä onni, joka tekisi elämästä stoalaisen vakaata – niin ettei mikään emotionaalinen tai fyysinen katastrofi voisi suistaa minua raiteiltaan? Koska olen ihminen, tiedän, ettei sellaista onnea voi olla. Mutta entäpä jos palvelisin Jumalaa niin hurskaasti, että pääsen taivaiden valtakuntaan? Entäpä jos mietiskelisin ja meditoisin niin, että tavoitan nirvanan?

Millaista olisi taivaan valtakunnan onni?

Kuka enää uskoo taivasten valtakuntaan?

Nyt saatat ihmetellä, onko tuossa kysymyksessä mitään järkeä? Kuka enää uskoo taivasten valtakuntaan? Ja jos uskoo, mitä relevanssia tuollaisilla saduilla on nykyaikana? Ymmärrän ärtymyksesi, mutta odota hetki – tähän kysymykseen tiivistyy paljon siitä, mitä ajattelemme onnesta.

En vain voinut olla ajattelematta epäsuhtaa oman illalliseni ja maailman nälkäisten ja aliravittujen suiden välillä

Oletko nimittäin koskaan ollut viiden ruokalajin päivällisellä? Tarjoilija kantaa eteesi satumaisia herkkuja, annoksen toisensa jälkeen, ja kun olet vielä aivan täynnä, kysytään, ottaisitko jälkiruokaa, maistuisiko kahvi, entäpä sikari? Olin itse tällaisella illallisella, ja tuskin saatoin sietää itseäni sen jälkeen. En vain voinut olla ajattelematta epäsuhtaa oman illalliseni ja maailman nälkäisten ja aliravittujen suiden välillä.

Entä oletko sinäkin joskus mennyt nukkumaan lämpimään sänkyysi turvallisessa kodissasi ja ajatellut Syyrian sodan kauhuja. Itkeviä lapsia, ja ihmisiä, jotka kaivavat omaisiaan romahtaneiden talojen raunioista. Tai pakolaisia, jotka nääntyvät janoon Sonoran aavikolla tai lapsia, jotka hukkuvat suolaiseen, kylmään Välimereen.

Minulla on tässä kaksi pointtia. Ensimmäinen on, että miten voisin olla onnellinen? Miten voin edes kuvitella tavoittelevani onnellisuutta jossakin retriititissä tai tekemällä elämäntapamuutoksia, kun maailma ympärilläni kärsii tällä tavalla?

Mutta toinen pointtini on, että entä jos en tietäisi. Miten onnellinen olisinkaan illalliseni yltäykylläisyydestä, jos en tietäisi toisten kuolevan samaan aikaan nälkään. Miten onnellinen voisin olla turvallisesta kodistani ja lämpimästä sängystäni, jos en tietäisi, että miljoonat kävelevät jalkansa rakoille löytääkseen jotakin samanlaista, ja sitä etsiessään heidän päälleen syljetään.

Onnellisuus ja tietämättömyys liityvät niin läheisesti toisiinsa, että joskus ne vaikuttavat olevan sama asia. Legendan mukaan buddhalaisuuden perustaja, Siddhartha Gautama, eli lapsuutensa ja nuoruutensa ylellisessä onnellisuudessa. Hän ei tiennyt, että mitään muuta voisi olla olemassa kuin se onni, jonka keskellä hän köllötti kuin simpukka mudassa.

Sitten, ollessaan jo nuori aikuinen, hän näki ensin vanhan miehen, sitten sairaan ihmisen ja lopulta vainajan, ja hänen onnellisuutensa rapisi alas kuin korttitalo. Se oli tietyllä tavalla hänen ensimmäinen valaistumisensa, ja johti hänet etsimään lopullista valaistusta.

Palatakseni nyt hieman takaisin, olisiko taivaallinen onni tällaista tietämättömyyttä? Toisin kysyttynä, jos taivaallinen onni olisi se suurin onni, mitä muuta se voisi olla kuin täydellistä tietämättömyyttä? Ei kai ole mahdollista, että istumme pilven reunalla katsellen tätä murhenäytelmää, jossa ihmiset räjäyttelevät toisiaan ilmaan – että kutsuisimme sitä suurimmaksi onneksi.

Jos näkisimme miten rakkaamme kärsivät, emmekä kykenisi mitenkään siihen vaikuttamaan, olisimme varmasti murtuneita – kuin avaruuteen unohtuneet astronautit, jotka ovat menettäneet radioyhteyden Maahan.

Voiko sitten olla onnea, joka ei perustu tietämättömyyteen. Mielestäni voi, ja sitä sanottiin joskus kutsumukseksi. Varhaiset filosofit puhuivat onnesta totuuden etsintänä, rohkeutena taistella tyranneja vastaan, ja tahtona lievittää maailman kärsimystä. Tällainenkin onni oli matka, mutta se oli matka täynnä esteitä ja vaikeuksia; sellaisia, mitkä veivät Nelson Mandelan vankilaan ja koituivat Martin Luther Kingin kuolemaksi.

Mitä jos lopettaisimme dieetit, tulisimme ulos retriiteistämme ja valjastaisimme onnellisuuden tarpeemme tällaisen sosiaalisen muutoksen välineeksi? Olisi korkea aika.

Jani Kaaro

Jani Kaaro on tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Hän rakastaa filosofiaa ja inspiroituu vanhan ja uuden, tutun ja tuntemattoman sekoittumisesta, joka johtaa johonkin hedelmälliseen asiaan.

Miten ihmiset saadaan luopumaan autoistaan? Suomalaisidealle on satojen miljardien eurojen markkinat

21 Elokuu, 2017 - 06:32
Mikä ihmeen MaaS?
  • MaaS on lyhenne sanasta Mobility as a Service eli liikkuminen palveluna. Konseptin on kehittänyt Maas Globalin perustaja Sampo Hietanen tuttaviensa kanssa.
  • Maasissa kaikki liikkumisvälineet paketoidaan yhdeksi kuukausimaksulliseksi palveluksi digitaalisten alustojen avulla.
  • Maas Globalin Whim-liikkumissovellus on käytössä Helsingin seudulla. Oulussa, Turussa ja Tampereella toimiva Tuup on samankaltainen sovellus, jolla voi suunnitella nopeimman reitin, vertailla hintoja eri kulkuneuvojen välillä ja lopulta maksaa koko paketin.

Kiinteällä kuukausihinnalla bussiin, taksiin, paikallisjunaan, vuokra-autoon, kaupunkipyörän selkään... Tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan suomalaisen Maas Globalin liikeidea.

Yrityksen kehittämä Whim (suom. päähänpisto) -sovellus on käytössä Helsingin seudulla, ja sitä käyttää nyt parisen tuhatta ihmistä.

Kuulostaa vaatimattomalta. Sitä se ei ole.

On tarkoituskin, että palvelu kehittyy ja laajenee tasaisesti. Esimerkiksi kaupunkipyörät ovat vasta tulossa mukaan ja tulevaisuudessa palvelun kautta voi ehkä ostaa lennot ja muun liikkumisen kohteessa ulkomailla.

Hurjimmat digitalisoitumisen ennustajat laskevat liikkumispalvelun markkinat jopa tuhannen miljardin euron kokoisiksi vuonna 2030. Myös suomalainen start-up-yritys Tuup aikoo ottaa osansa markkinoista.

"Auton omistaminen vie 84 prosenttia liikenteen markkinoista"

Millä digitalisaatiota hyödyntävät yritykset sitten tekevät katteensa tulevaisuuden liikenteessä? Maas Globalin perustajan ja toimitusjohtajan Sampo Hietasen mukaan avain on omistusauton korvaaminen muilla, tehokkaammilla kulkutavoilla.

Liikkumisen kokonaismarkkinoista menee hänen mukaansa noin 84 prosenttia auton omistamiseen.

– Mitä meidän pitäisi tarjota juuri sinulle, jotta luopuisit omasta autostasi? Maas Globalin tehtävä on etsiä vastaus tähän kysymykseen, Hietanen selittää.

– Kun pystymme tarjoamaan käyttäjälle [omistus]autoon liittyvän vapauden tuomalla muuta tilalle, niin silloin meillä on mahdollisuus tehdä sillä voittoa.

Moni ei tiedä, paljonko autoilu maksaa

Auton omistaminen maksaa useita satoja euroja kuukaudessa esimerkiksi auton merkistä ja käyttömääristä riippuen.

– Jos käyttää autoonsa yli 500 euroa kuukaudessa, niin me voimme tarjota tilalle aika paljon sillä rahalla.

Keskivertosuomalainen tekee noin 3,6 matkaa ja liikkuu kulkuvälineillä runsaat 40 kilometriä vuorokaudessa. Tuon kaiken liikkumisen Maas Global haluaa yhdistää paketiksi. Samalla käyttäjä tulee tietoisemmaksi siitä, paljonko hänellä menee liikkumiseen rahaa.

Yhtiön saama kate perustuu kriittiseen massaan: kun riittävän moni käyttää palvelua, asiakkailta voi pyytää keskihintaa. Joku käyttää enemmän, joku vähemmän, mutta kokonaisuus määrittää hinnan.

– Tilanne on sama kuin teleoperaattoreilla. Jos tuolla olisivat Elisat ja muut laittaneet systeemit pystyyn, ja niillä olisi vain tuhat käyttäjää, niin aika kauhealta näyttäisi se touhu. Me olemme laskeneet, että jos helsinkiläisistä 3–5 prosenttia käyttää Whimiä, se alkaa kannattaa.

Kun käyttäjiä on tuon verran, esimerkiksi taksien käyttöaste on riittävän korkea ja hinnat alkavat "keskivertoistua".

"Joku tekee läpimurron, miksi se emme olisi me?"

Mutta miten Maas Global saavuttaa tavoittelemansa satojen miljardien eurojen liikevaihdon, jolla se aikoo työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä?

– Me olemme ensimmäinen Maas-operaattori maailmassa. Joku tekee kuitenkin läpimurron, miksi se emme olisi me? Ihmisillä on taskussa aika paljon rahaa liikkumiseen.

Jos Maas Globalista tulee nopeasti tunnettu liikkumisen operaattori maailmalla, se voi "tehdä hurjiakin summia".

– Ihminen käyttää käynnykkään noin 30 euroa kuukaudessa ja liikkumiseen kymmenen kertaa enemmän. Markkina on siis kymmenen kertaa suurempi kuin telemarkkina, Hietanen laskee.

Katso ylläolevalta videolta, miksi Suomessa on Sampo Hietasen mielestä maailman paras liikenteen ekosysteemi, mikä Maas Globalin maailmanvalloituksessa voi mennä pieleen ja miten Nokian perintö auttaa liikennepalvelujen start-up-yrityksiä.

Herätys: Turun puukottaja vangittaneen, sairauslomaa ei haeta helposti, Aurinko pimenee USA:ssa

21 Elokuu, 2017 - 06:31
Turun joukkopuukotuksen pääepäiltyä esitetään vangittavaksi Tutkinnanjohtaja keskusrikospoliisin rikoskomisario Crista Granroth Vesa Moilanen / Lehtikuva

Keskusrikospoliisi aikoo esitää Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle tänään maanantaina, että Turun puukotusiskuista pääepäiltynä oleva mies vangittaisiin. KRP tiedotti aikovansa esittää vangitsemista puoleenpäivään mennessä. Käräjäoikeuden vangitsemisistunto on määrä pitää tiistaina.

Yle selvitti: Vain harva valehtelee sairastumisesta pomolleen Ismo Pekkarinen / AOP

Vain hyvin harva suomalainen tunnustaa valehdelleensa joskus sairastumisesta työnantajalleen, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Sen mukaan paljon tavallisempaa on, että töihin mennään sairaanakin.

Lukiolainen, huomioi nämä opiskelijavalinnan uudistuksessa Kaisa Siren / AOP

Ensi keväänä korkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeita aiotaan keventää siten, ettei niissä menestymiseen tarvita pitkää valmistautumista ja valmennuskursseja. Opiskelijavalinta pääsykokeidenkin avulla on mahdollista, mutta kaiken kaikkiaan esimerkiksi lukio-opinnot ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen tulevat aiempaa tärkeämmiksi. Kokosimme lukiolaiselle ohjeet siitä, mitä nyt lukio-opintonsa aloittaneen pitää ottaa huomioon, kun korkeakouluopintoihin hakeudutaan uudella tavalla.

Itäafrikkalaisen Burundin rauhaa edistettiin Helsingissä Poliisit löivät nuorta poikaa hallituksen vastaisten mielenosoitusten yhteydessä Burundin pääkaupungissa Bujumburassa toukokuussa 2015.Dai Kurokawa / AOP

Suomalaisella neuvotteluosaamisella on edistetty rauhan saamista Itä-Afrikan Burundiin. Burundin hallitus ja oppositio tapasivat Helsingissä heinä-elokuun vaihteessa. Kaksipäiväisissä neuvotteluissa etsittiin konfliktinratkaisujärjestö CMI:n johdolla lähentymistä konfliktin osapuolten välille. Burundia on koetellut jo yli kaksi vuotta poliittinen kriisi, jonka aikana hallituksen turvallisuusjoukot ovat tappaneet ja kiduttaneet satoja tai jopa tuhansia ihmisiä summittaisesti.

Jerry Lewis on kuollut

Legendaarinen koomikko Jerry Lewis on kuollut. Dean Martinin aisaparina tunnetuksi tullut ohjaaja ja näyttelijä kuoli 91-vuotiaana sunnuntaina Las Vegasissa.

Aurinko pimentyy Yhdysvalloissa Auringonpimennyksen aikaan tarvitsee suojalaseja. Monet askartelevat sellaisen itse.Hans-Peter Dhuy / Yle

Auringonpimenneys kulkee halki Yhdysvaltojen maanantaina. Täydellistä pimennystä voi seurata kapealla kaistaleella länsirannikolta itärannikolle. Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen seuraa tilannetta paikan päällä.

Vaihtelevaa säätä koko maassa Yle

Sää on vaihtelevaa. Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan Lapissa sataa päivällä paikoin ja illalla yleisemmin. Myös lännessä tulee paikoin sadekuuroja. Lämpötilat ovat alkuviikolla maan etelä- ja keskiosassa lähellä keskimääräistä. Lue lisää säästä: yle.fi/saa

Helsingissä salaisia neuvotteluja Burundin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi – "Sieltä täältä löytyy ruumiita, joilta on leikattu pää"

21 Elokuu, 2017 - 06:27

Suomessa on edistetty rauhan saamista Itä-Afrikan pikkuvaltioon Burundiin konfliktinratkaisujärjestö CMI:n johdolla.

Maan hallitus ja oppositio tapasivat Helsingissä heinä-elokuun vaihteessa.

Burundia on ravistellut jo yli kaksi vuotta poliittinen kriisi, jossa oppositiovoimat taistelevat laittomana pitämäänsä hallintoa vastaan ja hallitus pyrkii tukahduttamaan kriittiset äänet väkivalloin.

Neuvottelujen käymisen on vahvistanut Ylelle burundilainen oppositiolähde. Neuvottelut olivat kaksipäiväiset, ja niissä oli mukana sekä hallituksen edustajia että useita maanpaossa toimivan opposition puoluejohtajia ja korkea-arvoisia poliitikkoja.

– Kyse on konsultaatioista, jotka on tarkoitus pitää salaisina, Belgiassa toimiva oppositiolähde kertoo puhelimitse.

Yle Uutisgrafiikka

CMI ei vahvista tai kiistä asiaa, eikä kommentoi sitä millään tavalla. Järjestöstä luonnehditaan, että osa sen tekemästä työstä on luottamuksellista.

Epävirallisia keskusteluja Burundin poliittinen kriisi
  • Burundi on ollut kriisissä keväästä 2015 lähtien, kun presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti pyrkivänsä kolmannelle valtakaudelle.
  • Opposition mukaan kolmas kausi on perustuslain vastainen.
  • Ilmoituksen jälkeen pääkaupungissa Bujumburassa syntyi laajoja mielenosoituksia ja vallankaappausyritys.
  • Nkurunziza valittiin uudelleen kesällä 2015 opposition boikotoimissa vaaleissa.
  • Tämän jälkeen Burundi on ollut poliittisessa kriisissä, johon liittyy jatkuvaa väkivaltaa.
  • EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Burundin hallitukselle pakotteita ja jäädyttäneet ihmisoikeusloukkauksiin vastuullisten henkilöiden varoja.
  • Burundi on yksi maailman köyhimmistä maista. Se on Belgian entinen siirtomaa.

Oppositiolähteen mukaan aloite keskusteluihin tuli CMI:ltä. Ne käytiin Chatham House -säännöillä, joiden mukaan keskustelun muiden osallistujien henkilöllisyyttä ei saa paljastaa.

– Tämä oli epävirallinen tapaaminen, jonka tarkoituksena oli lähentää konfliktin osapuolia, lähde luonnehtii.

Lähde ei halua kertoa keskustelujen sisällöstä. Burundilaisten medioiden mukaan neuvotteluissa ollut hallituksen edustaja kuitenkin kertoi olleensa keskusteluihin tyytyväinen.

Yle ei saanut hallitukselta kommenttia asiaan useista yrityksistä huolimatta.

Epämuodolliset tapaamiset edesauttavat konfliktin varsinaista rauhanvälitysprosessia, jota on käyty Tansanian Arushassa Itä-Afrikan yhteisön johdolla.

Suomen ulkoministeriöstä vahvistetaan, että ministeriö on myöntänyt CMI:lle Burundin kriisin sovitteluun tälle vuodelle 220 000 euroa valtionavustusta. Rahoitus tulee rauhanvälitykseen varatuista määrärahoista.

Ulkoministeriö ei kommentoi projektin sisältöä. Tiedotteen mukaan tarkoituksena on kuitenkin saada hallitus ja oppositio rakentavaan poliittiseen dialogiin.

Ministeriö tuki CMI:n sovitteluprosessin ensimmäistä vaihetta jo viime vuonna. Silloin muun muassa luotiin luottamuksellinen viestintäkanava hallituksen ja opposition välille.

"Päitä leikattu irti"

Oppositioallianssin CNARED:n tiedottajan Pancrace Cimpayen mukaan turvallisuusjoukot teloittavat ja pidättävät ihmisiä Burundissa päivittäin.

– Dumpattuja ruumiita löytyy sieltä täältä, ja sellaisia ruumiita, joilta on leikattu pää irti, Cimpaye kertoo.

Cimpayen mukaan väkivallan määrä ei ole vähentynyt Burundissa, mutta turvallisuusjoukkojen toimintatapa on muuttunut.

– Tappaminen jatkuu, mutta nyt tapetaan yksi kerrallaan ja se tehdään salaa, tiedottaja luonnehtii.

Burundilainen poika roihuavan barrikadin edessä presidentti Pierre Nkurunzizan kolmatta kautta vastustavissa mielenosoituksissa Bujumburassa toukokuussa 2015.Dai Kurokawa / AOP

Poliittisen kriisin aikana on kuollut arviosta riippuen 500–2 000 ihmistä. Paikallisen kansalaisjärjestön keräämien tietojen mukaan yli 1 200 ihmistä on kuollut ja yli 400 kadonnut keväästä 2015 lähtien.

Viimeksi perjantaina pääkaupunki Bujumburassa tehtiin baareihin kranaatti-iskuja, joissa kuoli kolme ihmistä.

Lähes 420 000 ihmistä on paennut konfliktia naapurimaihin, valtaosa heistä Tansaniaan. Burundissa on yhteensä vajaat 12 miljoonaa asukasta.

Väkivallasta on vaikeaa saada riippumattomia tietoja, sillä hallitus ei ole sallinut YK:n ihmisoikeustutkijoiden pääsyä maahan.

YK:n tutkimuskomissio on kerännyt tietoja naapurimaissa olevilta pakolaisilta.

Hallitus ei suostu neuvottelupöytään

Asiaan liittyvät tunnustelut ovat luottamuksellisia osin siksi, että Burundin hallitus ei tunnusta oppositiopuolueiden muodostamaa CNARED-allianssia neuvotteluosapuolena. Tämän vuoksi Arushan neuvottelut ovat olleet jäissä.

Poliisit löivät nuorta poikaa hallituksen vastaisten mielenosoitusten yhteydessä Burundin pääkaupungissa Bujumburassa toukokuussa 2015.Dai Kurokawa / AOP

Allianssi vastustaa presidentti Pierre Nkurunzizan hallintoa ja toimii Belgian Brysselistä käsin.

Nytkin Burundin hallituksen viestintäpäällikkö Willy Nyamitwe kielsi tviitissään, että neuvotteluja allianssin kanssa olisi käyty. Hallituksen kansalaisasiamies on kuitenkin paikallisten medioiden mukaan puhunut neuvotteluista parlamentin istunnossa.

Viestintäpäällikön twiitin mukaan kukaan Burundin hallituksen jäsen ei ole neuvotellut oppositioallianssin kanssa.

Neuvotteluista ovat aiemmin kertoneet useat burundilaiset mediat ja Ranskan kansainvälinen radio RFI.

Burundin turvallisuusjoukot ovat käyttäneet väkivaltaa niitä kohtaan, joita pidetään hallinnon poliittisina vastustajina.

Burundin koostuu Ruandan tapaan valtaosin etnisistä tutseista ja hutuista, jotka olivat vastakkain sisällissodassa 90-luvulla. Nykyisin vallassa on yksi hutujen entisistä kapinaliikkeistä.

Erityisesti valtapuolue CNDD-FDD:n nuorisosiipeä, Imbonerakure-militiaa on syytetty etnisiin tutseihin kohdistuvasta väkivallasta. Militian jäsenet ovat esimerkiksi laulaneet lauluja, joissa on yllytetty raiskaamaan tutsinaisia.

Korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu – Mitä lukiolaisen kannattaa ottaa huomioon jo nyt?

21 Elokuu, 2017 - 06:26

Ensi keväänä korkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeita aiotaan keventää siten, ettei niissä menestymiseen tarvita pitkää valmistautumista ja valmennuskursseja. Vuodesta 2020 lähtien puolestaan nykyistä merkittävästi suurempi osa opiskelijoista aiotaan valita ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Opiskelijavalinta pääsykokeidenkin avulla on mahdollista, mutta kaiken kaikkiaan esimerkiksi lukio-opinnot ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen tulevat aiempaa tärkeämmiksi.

Mitä nyt lukio-opintonsa aloittaneen pitää ottaa huomioon, kun korkeakouluopintoihin hakeudutaan uudella tavalla? Kokosimme Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtajan Jukka Vuorisen sekä Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun opinto-ohjaajan Sirpa Vahteran kanssa muutamia neuvoja heille, jotka tähtäävät lukion jälkeen korkeakouluopintoihin.

Työnteko kannattaa enemmän, taktikointi vähemmän

Korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalinta muuttuu kolmen vuoden päästä siten, että lukioaikaisilla opinnoilla on entistä enemmän merkitystä ja niistä on myös entistä enemmän hyötyä.

Opinto-ohjaajien mielestä kannattaa pohtia jo heti alussa omia vahvuuksia ja valita aineita, jotka kiinnostavat, jotta opiskeluinto säilyy. Yleensä kun menestystä tulee aineista, jotka kiinnostavat.

Tällainen kaupunkilegenda on ollut, että esimerkiksi terveystiedosta saisi helposti laudaturin. Jukka Vuorinen, Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja

Taktikointi niin sanotuilla “helpoilla laudatur-aineilla” ei kannata. Ylioppilaskokeitakin on uudistettu ja esimerkiksi eri aineiden vertailtavuutta on parannettu.

– Tällainen kaupunkilegenda on ollut, että esimerkiksi terveystiedosta saisi helposti laudaturin, ja että kemiasta puolestaan olisi vaikea saada hyvää arvosanaa. Nyt on tehty muutoksia, joilla ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavien aineiden vertailtavuutta on parannettu ja taktikointi ei ole enää mahdollista, Jukka Vuorinen kertoo.

Tiettyihin aineisiin panostaminen kannattaa aina

Äidinkieleen kannattaa panostaa aina. Se on opinto-ohjaajien mukaan aine, jota nyt ja varmasti tulevaisuudessakin painotetaan opiskelijavalinnoissa. Monipuolinen kirjallisuuden, sanomalehtien ja nettijuttujen lukeminen kannattaa.

Lähes poikkeuksetta myös hyvä arvosana vieraassa kielessä on ollut eduksi. Ja jos jatko-opiskelu teknillisillä aloilla kiinnostaa, kannattaa tietysti syventyä pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Lääketieteelliseen pyrkiessä on todennäköisesti tulevaisuudessakin hyötyä fysiikasta, kemiasta ja biologiasta.

Tällä hetkellä ei vielä ole tiedossa, miten muilla aloilla reaaliaineita tullaan painottamaan, ja onko tietyillä aloilla tiettyjen reaaliaineiden arvosanoista erityinen hyöty. Korkeakoulut ovat luvanneet ilmoittaa uusista valintaperusteista viimeistään vuoden kuluttua syksyllä. Nyt lukio-opintonsa aloittaneille jää siis vielä pari vuotta aikaa ottaa tämä huomioon omissa valinnoissaan.

Älä jätä jatko-opintojen pohdintaa abivuoden keväälle

Opinto-ohjaajat kannustavat pohtimaan jatko-opintoja hyvissä ajoin. Opinto-ohjaajien juttusille kannattaa tulla jo ensimmäisenä ja toisena vuonna eikä jättää pohdiskeluja abivuodelle, jolloin esimerkiksi ainevalintoihin ei voi enää niin paljon vaikuttaa.

Sirpa Vahtera kehottaa opiskelijaa myös itse seuraamaan aikaansa, eli mitä korkeakoulut valintakriteereistään kertovat – tuleeko tietoa esimerkiksi aineista, jotka erityisesti kannattaa kirjoittaa.

Aiemmin jatko-opintojen miettimiseen herättiin usein vasta abivuonna ja erilaisia yliopistojen infotilaisuuksiakin järjestettiin usein vasta abikeväänä. Jukka Vuorisen mukaan korkeakoulut ja yliopistot ovat ottaneet nyt huomioon, että pohdinta pitää aloittaa aiemmin ja tietoa jaetaan jo lukion toisen vuoden opiskelijoille.

Ylioppilaskirjoituksia ei tarvitse pelätä

Opinto-ohjaajat ovat huomanneet, että monille nuorille ylioppilaskirjoituksista on muodostunut peikko, jota pelätään. Kun ylioppilaskirjoituksista saaduilla arvosanoilla on jatko-opintojen kannalta entistäkin suurempi merkitys, paine saattaa kasvaa vieläkin kovemmaksi. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä.

Ylioppilaskirjoituksetkin voi uusia, vieläpä aineittain, joten tulevaisuus ei ole pilalla, jos koko paketti ei mene kerralla putkeen. Opetusministeriön mukaan mahdollisuutta uusia ylioppilastutkinnon hyväksyttyjä kokeita myös lisätään.

Todellisuudessahan pääsykokeissa epäonnistutaan yleisemmin kuin ylioppilaskirjoituksissa. Sirpa Vahtera, lukion opinto-ohjaaja

Suomen Lukiolaisten Liitto on perännyt, että uusimista koskevat rajoitukset pitäisi poistaa kokonaan. Sirpa Vahtera on samaa mieltä.

– Yleensä se epäonnistumisen pelko tulee siitä, että ajattelee, että tämä on minun ainoa mahdollisuuteni. Ja näinhän se ei ole ylioppilaskirjoitusten kohdalla nytkään.

Ylioppilastutkinnon painoarvon kasvamista opiskelijavalinnoissa hän pitää kuitenkin myönteisenä asiana.

– Moni lukiolainen ajattelee, että yliopistojen pääsykokeet ovat uusi mahdollisuus onnistua. Mutta todellisuudessahan pääsykokeissa epäonnistutaan yleisemmin kuin ylioppilaskirjoituksissa. Vain pieni osa pääsykokeisiin osallistuneista saa opiskelupaikan ja pääsykoe on vain kerran vuodessa, Vahtera muistuttaa.

Yle selvitti: Vain harva valehtelee sairastumisesta pomolleen – paljon tavallisempaa on mennä "pää kainalossa" töihin

21 Elokuu, 2017 - 06:08

Vain hyvin harva suomalainen tunnustaa valehdelleensa joskus sairastumisesta työnantajalleen, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Noin tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, ovatko he joskus ilmoittaneet sairastuneensa, mutta jääneet pois töistä jostakin muusta syystä. Näin myönsi toimineensa vain kuusi prosenttia vastaajista.

Ainoastaan yksi prosentti myönsi valehdelleensa sairaudesta, koska halusi pidentää viikonloppua tai lomaa, eikä töihin meneminen huvittanut. Kaksi prosenttia perusteli "saikuttamista" huonoilla työoloilla tai -ilmapiirillä. Kolme prosenttia vastaajista sanoi olleensa joskus niin väsynyt, että on ollut pakko ilmoittautua sairaaksi.

Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.Yle Uutisgrafiikka

Kukapa tunnustaisi valehtelevansa pomolleen, voi joku kysyä. Myös Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen myöntää, että luvut voivat olla vähän alakanttiin: vastaukset heijastavat myös suomalaisten ihanteita työelämässä.

– Sinänsä luvut ovat uskottavia, että perusteeton saikuttaminen on tavallaan työnantajalta varastamista ja sitä ei ainakaan tietoisesti tehdä kovin paljon.

Ei ole tullut mieleenkään. Ei ole reilua muita kohtaan, jos joku tekee niin. Eeva Vauhkonen

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Ari Väänänen puolestaan sanoo lukujen olevan linjassa sen kanssa, mihin hekin ovat päätyneet aikaisemmassa tutkimuksessaan aiheesta. Siinä todettiin, että omiin sairauspoissaoloihin suhtautui vapaamielisesti 8–9 prosenttia kunta-alan työntekijöistä.

– Silloin tutkittiin myös sitä, vaikuttaako asenne todellisuudessa sairauspoissaoloihin. Kävi ilmi, että se vaikuttaa silloin, kun myös ympäröivällä työyhteisöllä on löyhä poissaolonormi, mutta ei muuten.

Asiantuntija: Keskustelussa on moraalipaniikin piirteitä Toni Pitkänen / Yle

Tarinat "kiukkulomia" ottavista suomalaisista saavat välillä suurtakin huomiota mediassa. Ilmiöstä ovat muutaman kuukauden sisällä kirjoittaneet muun muassa Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.

Työterveyslaitoksen Ari Väänäsen mielestä keskustelu haiskahtaa moraalipaniikilta. Vaikka lyhyet sairauslomat ovat joillakin työpaikoilla ongelma, ilmiössä näyttää olevan kyse mieluummin satunnaisista väärinkäytöksistä kuin laajasta epidemiasta.

– Aika ajoin on tarvetta määritellä työelämän normeja ja rajoja ja tämä on yksi tapa, jolla sitä tehdään, hän kuittaa.

Tätä juttua varten kysyimme myös noin sadan pohjoissavolaisen yrittäjän näkökulman asiaan. Heistä noin puolet tunnisti omasta työyhteisöstään ilmiön, jossa joku ilmoittautuu sairaaksi, mutta jää töistä pois muusta syystä. Joka neljäs arvioi ilmiön myös yleistyneen.

Ei todisteita nuorten työmoraalin rapistumisesta

Ne, joiden mielestä saikuttaminen on todellinen ja yleistyvä ilmiö, etsivät siihen syytä muun muassa nuorten työmoraalin löystymisestä. Sitäkään huolta tutkimus ei tue. Taloustutkimuksen mukaan nuoret eivät valehtele sairauslomasta juuri sen useammin kuin muutkaan.

Alle 35-vuotiaista yhteensä kymmenen prosenttia myönsi edes joskus ilmoittautuneensa sairaaksi, mutta jääneensä pois töistä muusta syystä.

Heillä saikuttaminen näyttää siis olevan hiukan yleisempää kuin vanhemmilla. Erot ovat kuitenkin sen verran pieniä, että tuloksista ei voi vetää johtopäätöstä, että nuorten työmoraali olisi rapistunut.

– Myös meidän aikaisemmin tekemä nuorisobarometritutkimus kertoi, että nuoret nimenomaan haaveilevat vakituisesta työpaikasta ja työllä on heille merkitystä, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen säestää.

Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.Yle Uutisgrafiikka "Kuka muukaan ne työt tekisi" -henki ajaa sairaanakin töihin

Sairaaksi tekeytymistä paljon yleisempää on se, että tulee sairaana töihin. Näin kertoi Taloustutkimukselle tehneensä jopa 83 prosenttia vastaajista.

– Kuulostaa uskottavalta luvulta, valitettavasti. Itsekin olen tullut sairaana töihin. Olen nauranut, että ei pidä tehdä niin kuten teen vaan kuten minä sanon, tunnustaa kuopiolaisen Ravintolamestarit Oy:n toimitusjohtaja Eeva Mertanen.

Toni Pitkänen / Yle

Työterveyslaitoksen Ari Väänäsen mielestä sairaanakin töissä käyneiden korkea osuus kertoo työelämän muutoksesta. Työt ovat muuttuneet vähemmän fyysisiksi ja vähemmän aikaan ja paikkaan sidotuiksi.

– Toisaalta se kertoo työelämän tiukentuneesta tahdista, töitä ei ole muutkaan tekemässä.

Samaa todistaa Mertasen Ravintolamestarien palkkalistoilla oleva vuoropäällikkö, joka sairastui pari viikkoa sitten keuhkokuumeeseen. Huono omatunto vaivasi työkavereiden puolesta, vaikka keuhkokuumeessa ei tietysti ollut mitään asiaa töihin.

Sairausloman väärinkäyttäjä nakertaa muidenkin luottamusta

Vaikka sairauslomista valehtelemista ei voi pitää kyselyn valossa kovin suurena ongelmana, se voi olla sitä yksittäiselle työnantajalle. Jokainen turha poissaolopäivä ja huonosti motivoitunut työntekijä on hukkaan heitettyä rahaa.

Kyse on myös luottamuksesta. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Matti Joensuu ottaa esimerkin: kun jokaisesta sairauslomasta ei vaadita lääkärintodistusta, se vähentää kustannuksia ja jopa lyhentää sairauslomia. Harvinaisetkin väärinkäytökset saavat aikaan sen, että luottamus heikkenee.

– Sen takia on hyvä, että näistä kuitenkin puhutaan ja otetaan vakavasti.

Oletko koskaan hankkinut sairauslomaa valehtelemalla? Toni Pitkänen / Yle

Tiina Vauhkonen, kotipalvelutyöntekijä

– Ei ole tullut mieleenkään. Ei ole reilua muita kohtaan, jos joku tekee niin.

Toni Pitkänen / Yle

Toni Ronkainen, kokki

– On sen verran kova työmoraali että olen ollut aina hyvin paljon läsnä työpaikalla. Ihmiset nauttivat ainakin täällä sen verran työstään, että ei ole tarvetta saikuttamiseen.

Toni Pitkänen / Yle

Jaana Melakari, tarjoilija

– Ei luonne anna periksi tehdä niin. Tykkään tästä ammatista, miksi olisin poissa?

Toni Pitkänen / Yle

Tapio Miettinen, ravintolan vuoropäällikkö

– On käynyt mielessä, mutta en ole tehnyt tällaista. Työmoraali on semmoinen.

Yhdysvaltain ohjushävittäjä törmäsi öljytankkeriin Singaporen edustalla

21 Elokuu, 2017 - 03:20

Yhdysvaltain merivoimien ohjushävittäjä USS John S. McCain ja öljytankkeri ovat törmänneet Singaporen edustalla.

Haveri tapahtui maanantaiaamuna puoli seitsemältä paikallista aikaa Malakansalmen itäpuolella, kun ohjushävittäjä oli matkalla rutiinikäynnille Singaporen satamaan. Alus törmäsi Liberian lipun alla seilaavan tankkerin Alnic MC:n kanssa.

Kymmenen miehistön jäsentä on kateissa ja viisi on loukkaantunut, merivoimat ja Singaporen meri- ja satamaviranomainen kertovat. Öljytankkerissa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja.

Öljytankkerissa oli lähes 12 000 tonnia polttoöljyä, mutta öljyvuotoa ei ole tapahtunut. Miehistön jäsen vahvisti asian uutistoimisto Reutersille puhelimitse.

Alustavien tietojen mukaan Yhdysvaltain ohjushävittäjä USS John S. McCain on saanut vaurioita paapuurin eli vasemmalle puolelle.

Alus on matkalla satamaan omin voimin. Törmäyksen syystä tai vaurioiden tarkasta laajuudesta ei ole toistaiseksi tietoa.

Kyseessä on jo toinen Yhdysvaltain merivoimien aluksen törmäys lyhyen ajan sisällä.

Kesäkuussa yhdysvaltalaishävittäjä USS Fitzgerald törmäsi Japanin rannikolla paljon itseään suurempaan rahtialukseen. USS Fitzgerald vaurioitui, mutta pääsi hinaajan avustamana satamaan. Törmäyksessä sai surmansa ainakin seitsemän ihmistä.

Lähteet: Reuters, AFP, AP

Jerry Lewis on kuollut

20 Elokuu, 2017 - 21:08

Amerikkalainen koomikko ja ohjaaja Jerry Lewis on kuollut Yhdysvalloissa, Las Vegasissa.

Perheen antaman tiedotteen mukaan 91-vuotias menehtyi kotonaan luonnollisista syistä sunnuntaiaamuna.

Lewis syntyi 16. maaliskuuta 1926 New Jerseyssä. Hän oli oikealta nimeltään Joseph Levitch.

Jerry Lewis tuli tunnetuksi Dean Martinin koomikkoparina. Parivaljakko teki lukuisia elokuvia 1950-luvulla ja esiintyi myös televion viihdeohjelmissa. Lähdettyään soolouralle Lewis niitti mainetta näyttelijänä ja ohjaajana.

Lewisin debyyttiohjaus oli Jerry Piccolona (1960). Ensimmäinen suuri menestys oli Tri Jerry ja herra Hyde (1963). Jerry-komedioiden sarja jatkui halki 1960-luvun.

1970-luvulla Lewista nähtii harvakseltaan valkokankaalla. Draamanäyttelijänä Lewis sai kiitosta roolistaan Martin Scorsesen elokuvassa Koomikkojen kuningas (1983).

Lewis tunnetaan fyysisen kohellushuumorin mestarina. Uraa varjosti vuonna 1965 sattunut vakava loukkaantuminen, jonka jälkeen Lewis kärsi pitkään voimakkaista kivuista.

Lewis meni naimisiin kahdesti. Ensimmäisen kerran hän avioitui Patti Palmerin kanssa vuonna 1944. Pari sai kuusi lasta, avioliitto päättyi eroon vuonna 1980. Kolme vuotta myöhemmin Lewis meni naimisiin SanDee Pitnickin kanssa, ja pari adoptoi tyttären.

Lewisilla on kaksi tähteä Hollywood Walk of Famella.

Lähteet: Reuters, AP, AFP

Yksi jäi kotiin työpaikkakiusaamisen vuoksi, toinen käpertyi ahdistuneena sänkyyn – “Harmaalla alueella olevat sairauslomat ovat yleistyneet” 

20 Elokuu, 2017 - 20:30

Anne työskenteli pitkään isossa konsulttiyrityksessä. Työ oli kuormittavaa. Tehtyjä työtunteja valvottiin tarkkaan, kilpailu oli kovaa ja monilla stressi päällä.

Työkaverit ympärillä vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Oli isoja yt-neuvotteluja. Työntekijä, joka vielä aamulla tapasi uuden asiakkaan, voitiin irtisanoa samana iltapäivänä.

Anne vietti työnsä puolesta paljon aikaa yhden kollegan kanssa. Tämä ei ollut Annen esimies, mutta ylempänä hierarkiassa. Hän alkoi vähätellä Annea. Jatkuvasti. Mitä sinä minulta kyselet? Etkö itse pysty mihinkään?

Anne oli tunnollinen. Hän ei näyttänyt töissä tunteitaan, mutta saattoi vapaa-ajallaan purskahtaa yhtäkkiä itkuun.

Anne alkoi nukkua huonosti. Hän heräili keskellä yötä ja muisti työpaikan ongelmat. Sen jälkeen unesta oli vaikeaa enää saada kiinni.

Kiusaamistilanteissa valitaan puolia

Kun tätä oli jatkunut viikkoja, Anne meni lääkärille ja kertoi tilanteestaan. Hänelle määrättiin pari viikkoa sairauslomaa. Se ei auttanut uniongelmiin.

– Kävin hiihtämässä päivisin järven jäällä. Aurinko paistoi, ja sain rusketusta naamaan. Kun sitten palasin töihin, joidenkin mielestä olin vain lorvinut kotona, Anne sanoo.

Työoikeuteen erikoistuneen varatuomarin Kaija Kessin mukaan työnantajan velvollisuus on ehkäistä työperäisiä sairauksia. Työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua välittömästi, ettei se johda sairastumiseen. Kiusaaja voidaan tarvittaessa siirtää toiseen yksikköön tai irtisanoa.

Usein asiat ratkeavat aikaisessa vaiheessa puhumalla ja sopimalla, mutta joskus mieli voi järkkyä rankasti kiusaamisen vuoksi. Kess kertoo tapauksesta, jossa työntekijä joutui esimiehensä kiusaamisen vuoksi psykoosiin ja psykiatriselle osastolle.

Kess on kirjoittanut sairauspoissaoloja ja työpaikkakiusaamista käsittelevät kirjat. Hänen mielestään pahin vaihtoehto on, jos kiusattu lähtee ja kiusaaja jatkaa toimintaansa. Kiusaamistilanteissa työyhteisö alkaa helposti valita puoliaan.

– On tapauksia, joissa koko työyhteisö on lamaantunut kiusaamisen vuoksi vuosiksi ja tehot ovat menneet olemattomiin, Kess kertoo.

“Joskus on helpompi sanoa, että vatsa on sekaisin”

Maisa kärsi pitkään masennuksesta, joka muuttui aikuisiällä ahdistushäiriöksi. Hän on aiemmin hakenut asiakaspalvelutyöstään pari kertaa “saikkua”, koska ei ole jaksanut mennä töihin, vaan halunnut vain käpertyä sänkyyn.

Hän ei halunnut kertoa työnantajalle mielenterveyden ongelmistaan, vaan vetosi lääkärille flunssaan tai selkäkipuun.

– Joskus on ollut helpompi sanoa, että vatsa oli sekaisin, kuin että tänään en vaan halua kohdata ihmisiä asiakaspalvelutyössä ja pysty hymyilemään ja olemaan iloinen, Maisa kuvailee.

Kerran Maisa erehtyi perustelemaan sairausloman tarvetta ahdistuksella ja voimien loppumisella.

– Työnantaja tuli sairaslomalappu kourassa tivaamaan, että mikä se tällainen diagnoosi on, koetatko kusettaa.

Petri on valehdellut itselleen sairauslomaa useita kertoja. Hänen puolisonsa sairastui vaikeaan masennukseen toisen lapsen syntymän jälkeen.

Joskus vaimon masennuksen aiheuttamat hermoromahdukset iskevät keskellä päivää, ja Petri joutuu lähtemään töistä kotiin, mukamas vatsa sekaisin.

Petrin mukaan kukaan ei sympatiseeraa tilannetta. Ihmiset ympärillä kohottavat olkapäitään ja kehottavat ottamaan palkatonta vapaata.

– Miten siinä perheelle ruokaa enää saa. Joskus on hyvä huijata saikulla, kun ei ole enää mitään muutakaan keinoa.

Lääkäriin epämiellyttävän työtehtävän vuoksi

Kaija Kessin mukaan sairauspoissaolot voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä mielenterveyshäiriöihin.

Jälkimmäisten osuus on kasvanut 2000-luvulla kolmannekseen kaikista sairauspoissaoloista.

Kess sanoo, että mielenterveyshäiriöisissä on paljon vakavia tapauksia, mutta tilanteet, joissa ollaan harmaalla alueella, ovat yleistyneet.

Työnantaja voi esimerkiksi antaa työntekijän mielestä epämiellyttävän työtehtävän, joka ei kuitenkaan ole erityisen kuormittava.

– Sitten voidaan sanoa lääkärille, että pyörryttää, sydän hakkaa ja on hengenahdistusta. Lääkäri voi antaa viikon sairauslomaa akuutin stressireaktion perusteella. Onko tämä sairausloman peruste, vai pitäisikö työntekijä palauttaa työyhteisöön keskustelemaan asiasta? Kess kysyy.

Hänen mielestään työterveyden ja työpaikan yhteyttä pitäisi parantaa. Lääkäri voisi esimerkiksi kysyä esimieheltä tietoja potilaan työyhteisöstä ja annetuista työtehtävistä.

“Sairauslomat ovat joillekin loman jatke”

Sairausloman taustalla on usein todellinen syy, mutta joskus työnteko ei huvita. Markon piti kerran päästä kavereiden kanssa hurvittelemaan, mutta bilepäivälle oli merkitty työvuoro. Hän tiesi mahatautia olevan liikkeellä ja varasi ajan lääkärille.

– Kerroin "vaivoistani", että maha on kipeä ja oksettaa. Lääkäri kuunteli aikansa mahaani, otti stetoskoopin pois ja sanoi, että tämä on selvä tapaus, sinulla käy kauhea myllerrys mahassa. Tässä on kolmen päivän sairauslomatodistus, Marko muistelee.

– Siitä sitten Alkoon ja bileet pystyyn. Seuraavana päivänä oli oikeasti huono olo.

Kaija Kessin mielestä valtaosa suomalaisista on tunnollisia työntekijöitä, mutta asialla on myös kääntöpuoli.

Yritysten esimiehiä sairauspoissaolojen hallinnassa kouluttava Kess kertoo, että perusteettomat sairauspoissaolot ovat monissa työpaikoissa ongelma.

– Joillakin on tällainen ajatusvirhe, että heidän oikeutensa on pitää pois perusteettomia sairauslomia. Se on ikään kuin loman jatketta, Kess sanoo.

Kessin mielestä sairauslomilla “pelaava” pieni porukka on aina ollut olemassa, mutta työelämän vaatimusten kiristyessä ilmiö on paisunut aiempaa vakavammaksi.

Toisaalta ongelma ovat myös ihmiset, jotka tulevat töihin sairaana.

“Olkaa ylpeitä työntekijöistänne”

Annelle kävi lopulta hyvin. Hän löysi uuden työpaikan julkiselta puolelta. Työ on samaa, mutta työilmapiiri kuin eri planeetalta entiseen verrattuna. Sairauspoissaoloihin ei ole enää tarvetta.

– Minulla kävi valtava tuuri. Minut otettiin vastaan kuin aarre ja arvostusta tulee.

Annella on yksi neuvo työnantajille.

– Olkaa ylpeitä työntekijöistänne ja pitäkää huolta ilmapiiristä. Kun työntekijää kehutaan, hänkin haluaa olla mieliksi.

Yle kysyi lukijoilta verkossa kokemuksia sairauslomista, joihin ei ole ollut lääketieteellistä syytä. Haastateltavien nimet on muutettu.

Täydellisen fantasiakuvan metsästys – tältä näyttää, kun pelkkään kuvankäsittelyyn menee päiviä

20 Elokuu, 2017 - 20:02

Merirosvoksi pukeutunut nainen astelee hiekkaiselle lentopallokentälle. Korkokengän korot pureutuvat syvälle hiekkaan, ja nainen horjahtaa. Valokuvataiteilija Antti Karppinen kiiruhtaa laudanpätkän kanssa naisen luo ja asettelee sen tämän jalkojen alle tueksi.

Ollaan Syväniemessä järven rannalla puiden lehtiä pyörittävässä tuulessa ja kirkkaassa auringonpaisteessa.

Valokuvaaja Janne Ylitalo etsii oikeaa kuvakulmaa merirosvonaiseen. Toistakymmentä kuvaajaa on kokoontunut Syväniemeen kolmipäiväiselle kurssille opiskelemaan digitaalista valokuvaustaidetta Karppisen johdolla. Karppinen on kuopiolainen palkittu kuvaaja, ja haluaa siirtää osaamistaan eteenpäin uusille kuvaajille tässä harvinaislaatuisessa työpajassa.

Hiekka lentää tuulessa silmiin. Merirosvonainen näyttää tympääntyneeltä. Niin pitääkin, sillä se on tunne, jonka Ylitalo haluaa kuvaansa tallentaa.

Aitoa kuvaa ei korvaa mikään

Digitaalinen valokuvataideteos – tai komposiittikuva, joksi sitä myös kutsutaan – rakentuu eri osista, leikkaa-liimaa-menetelmällä. Kaikki pohjautuu taiteilijan omaan visioon, jota pala palalta rakennetaan todeksi.

Kun esimerkiksi dokumentaarisessa valokuvauksessa kuvaaja haluaa tallentaa jonkin olemassa olevan tilanteen, näkymän tai ihmisen, digitaalisessa taiteessa asetelma on päinvastainen: rakennetaan eloon jotain, mitä ei ole olemassa.

Järvenlahden toisella laidalla hääritään soutuveneen kimpussa. Siellä istuu köysiin pyöritelty Jack Sparrow, Pirates of the Caribbean -elokuvien merirosvo – nyt tosin englantilaisen imitaattorin esittämänä.

Kuvaaja Pasi Jussila asettelee valaisimia veneen ympärille. Asetelma on haastava; kuvataan suorassa auringonpaisteessa ja suomalaisessa järvimaisemassa, vaikka tavoitteena on toteuttaa teos, jossa köytetty Sparrow lipuu veneellä synkästä luolasta.

Väistämättäkin asiaa ymmärtämätön alkaa pohtia: jos ollaan digikuvauksen kurssilla, miksi pitää mennä näin vaikean kautta? Eikö koko kuvaa voisi vain rakentaa tietokoneella?

Tähän Jussilalla on vastaus:

– Ihmisiä ei ikinä voi saada riittävän aidon näköisiksi digitaalisesti rakentamalla tai valotuksia oikeanlaisiksi. Ne on tehtävä itse kuvaamalla.

– Ja sitä paitsi, siitähän koko digitaalisessa taiteessa on kyse: erilaisten osien yhdistämisestä toisiinsa, siitä, että taiteilijan visio saadaan kuvassa parhaalla tavalla julki, Ylitalo jatkaa.

Rajana vain taiteilijan oma pää

Jussilan kuva on täysin hänen mielikuvituksensa luomaa. Tarkkaa prosessia idean syntymiseen hän ei oikeastaan osaa kuvata. Paljon luovaa työtä, ajatuskaaosta ja lopulta niistä kirkastunut idea.

– Lopullinen kuva rakentui mieleeni, kun tulin kurssille paikan päälle ja näin maisemat sekä mallit, hän kertoo.

Tässä taiteenlajissa kaikki on mahdollista. Mielikuvituksessaan voi rakentaa minkälaisen asetelman ja tarinan tahansa, sillä digitaalinen valokuvataide ei tunne rajoja. Enemmänkin kykyjä vaaditaan siinä, että osaa rajata ideoistaan toimivan kokonaisuuden.

Antti Karppinen ja Pasi Jussila tutkivat yhdessä kuvan oikeaa valotusta.Sakari Partanen / Yle

– Siinä helpottaa, että on rakentanut kuvaan vahvan tarinan, viestin siitä, mitä haluaa sanoa, ohjeistaa Antti Karppinen.

Ideat piirtyvät suunnitelmaan, rautalankaversioon tulevasta teoksesta. Se on tärkeä ohjenuora, jotta kuvaaja tietää miten teoksensa toteuttaa. Sitten lähdetään etsimään visiota parhaiten tukevia paloja erilaisista lähteistä. Osa on itse otettua kuvaa ja osa kuvapankista saatavia, osa taas rakennetaan digitaalisesti elementtejä lisäämällä.

Suunnitelmallista työtä ja kestäviä istumalihaksia

Mutta nyt ollaan vielä järven rannalla hiekat ilmaan nostattavassa tuulessa.

Ylitalo ja Jussila napsivat kuvia omiin teoksiinsa eri kulmista, vaikka lopulta vain kaksi niistä käytetään – toinen Jack Sparrow'n ja toinen merirosvonaisen hahmosta. Valotuksen on oltava täysin oikea, ja materiaalia teoksen jatkokäsittelyyn saatava riittävästi.

Jack Sparrow -imitaattori Terry Cooper eläytyi Janne Ylitalon kuvattavaksi. Sakari Partanen / Yle

20 minuuttia, ja kuvat on otettu. Tämä on koko työprosessin nopein vaihe. Suunnitteluun käytetään tällä kurssilla aikaa melkein kokonainen päivä, käsittely- ja viimeistelytyöt vievät pitkän päivän.

– Kyllä tämä eniten vaatii pitkäjänteisyyttä ja istumalihaksia. Hiomista on paljon, kuvaajat pohtivat.

Jos helposti asiaa kuvaisi, voisi taiteenteon nähdä jonkinlaisena pelinä. Ehkä se juuri taiteilijoita tässä kiehtookin?

– Tämä on fantasiataidetta, ja se innostaa osaa valokuvauksen harrastajista. Toisaalta se myös jakaa valokuvaajat kahtia niiden kesken, jotka eivät vanno suuren kuvankäsittelyn nimeen, Karppinen kuvailee.

Antti Karppinen vie vielä omassa taiteessaan digitaalisen käsittelyn aivan sen äärilaidoille. Työpajan on tarkoitus siirtää juuri tätä erityisosaamista eteenpäin.

Valmis fantasiateos on tarina

Ylitalo on tehnyt kuvaamista omien sanojensa mukaan "vakavammin" parin vuoden ajan. Hän kertoo kuvaavansa mielellään ihmisiä ja heidän välisiä suhteitaan sekä luontoa aamun tunnelmassa - herkkyyttä, usvaa ja kauneutta.

Ja nyt, pitkän ja istumalihaksia vaativan luomisprosessin jälkeen hän istuu valmis, utopistinen fantasiateoksensa edessään. Aika äärilaitoja toisilleen?

– Kyllä, mutta haluan opetella tätä taitoa jatkoa ajatellen.Vaikka tekisikin herkkää taidetta tai ottaisi kuvia ihmisistä, voi niitä esimerkiksi asetella eri ympäristöihin näiden kuvankäsittelytaitojen opein.

Ja sitä paitsi, kun Ylitalon teosta katsoo, näkee, että sen keskiössä on herkkä kahden ihmisen välinen tarina ja tunne.

Aiemmin kurssilla kengänkorot hiekassa uponneina seisonut tympääntynyt nainen ja Jack Sparrow -hahmo viestivät toisilleen vahvaa tunnetta – nyt vain tässä utopistisessa asetelmassa, jossa vedetään valtamerilaivaa.

Rääkkylän "kukkamies" kasvattaa pellollaan väriloistoa poimijoiden iloksi: "Mieli virkistyy ja ajatukset kääntyvät muuhun kuin uutisiin"

20 Elokuu, 2017 - 20:00

– Äkkiä pellolle poimimaan kukkia, tokaisee keski-ikäinen rouva ystävättärelleen ja naiset suuntaavat värikkäälle pellolle Rääkkylän Haapasalmen kylässä Pohjois-Karjalassa.

Kukkapenkkejä pursuavalla pellolla on jo muita poimijoita ja autoja valuu jatkuvana virtana parkkialueeksi niitetylle heinäpellolle.

Ollaan vuotuisessa Kukkakuhhauksessa. "Maalaisromanttinen kylätapahtuma", leppoisaa tapahtumaa on mainostettu.

Tällä kertaa sää suosii. Jo aamupäivällä hehtaarin kokoisella leikkokukkia ja kuivakukkalajikkeita kasvavalla pellolla on kymmeniä naisia poimimassa itselleen oman maun mukaisia kimppuja. Miehet näyttävät odottelevan suosiolla sivummalla.

Pitäisi katsoa kukkia ja taivaan lintuja. Markku Halonen

– Jotkut lajit käyvät molempiin tarkoituksiin niin kuin tämä ikiviuhko, sen kasvatus on aloitettu jo maaliskuussa kasvihuoneessa. Muutoin ei onnistuisi, jos näitä ei esikasvatettaisi, esittelee harvinaisen kukkapellon viljelijä Markku Halonen.

Työtä tilalla on riittänyt istutuksessa ja kitkemisessä muutamille palkatuille työntekijöillekin ennen kuin kukkapelto on loppukesän loistossaan. Kukkien sidonnassa käytetään apuna alan ammattilaisia.

Kuivakukkakimppuja kuivumassa navetan vintillä.Marja-Liisa Kämppi / Yle Siivekkäät saaneet väistyä

Erikoisviljelijä Markku Halonen ei näytä pahastuvan, jos häntä kutsuu "kukkamieheksi".

– Kyllähän sitä voi kutsua, mies tuumaa.

Idea kuhhauksesta syntyi vuosia sitten, kun kaunis kukkapelto hiveli sivukylällä vain viljelijän omaa silmää.

– Kukaan ei sitä nähnyt kuin minä. Ajattelin, että miksei voisi kutsua ihmisiä. Avoimien ovien päivä veti sitten ihan kivasti, Halonen kertoo alusta.

Nykyisin mukana on jo useita yhteistyötahoja ja luonnontuotteiden myyjiä myös naapurikunnista. Kävijöitä puolestaan riittää sadan kilometrin päästäkin.

Takavuosina saattoi olla tuhatkunta perhosta pellossa samana päivänä. Markku Halonen

Markku Halonen tunnetaan myös innokkaana lintubongarina ja valokuvaajana, mutta harrastus on jäänyt vähemmälle kukkien viedessä yhä enemmän aikaa. Nyt hän kuvaa kukkia muun muassa omiin esitteisiin.

– Kukat on kivoja, kun ne ei mene karkuun, Halonen vertaa kasveja ja siivekkäitä.

Kukista ja linnuista pitävä luontoharrastaja on huomannut perhosten vähentyneen.

– Tuntuu ikävältä perhoskatovuodet niin kuin tämä ja viime vuosi. Takavuosina saattoi olla tuhatkunta perhosta pellossa samana päivänä, nykyisin voi olla tyytyväinen, jos näkee muutamia kymmeniä, Halonen harmittelee.

Erikoisviljelijä Markku Halonen kasvattaa leikkokukkia ja kuivakukkia.Marja-Liisa Kämppi / Yle "Ei tarvi ainakaan jouten olla"

Markku Halosen yritys on nimetty Pohjois-Karjalan maakuntakukan mukaan Karjalanruusuksi. Kukkia mies käy myymässä elonkorjuumarkkinoilla myös Savon puolella.

– Ei tarvi ainakaan jouten olla ja syksy kuluu kivasti, kun jatketaan kuivakukilla joulusesonkiin asti, viljelijä kertoo.

Kiva, kun ihmiset tulevat kaukaa ja tykkäävät. Markku Halonen

Ennen kuivakukkasesonkia tilalla kasvatetaan keväällä kesäkukkia ja hyötykasveja, joilla on isompi taloudellinen merkitys elantoon. Isäntä on kuitenkin mieltynyt harvinaiseen kukkapeltoonsa.

– Tämä syksysesonki on kaikin puolin mukava ja erilainen.

Ympärivuotisuus on Halosen mukaan tärkeää maaseudun yrityksille.

Karjalanruusun pellolta poimittu iso leikkokukkakimppu odottaa pääsyä maljakkoon.Marja-Liisa Kämppi / Yle

– Tällä viikolla on tulossa parikin linja-autoryhmää. Kiva, kun ihmiset tulevat kaukaa ja tykkäävät.

Erikoisviljelyä harjoittava Markku Halonen on huomannut aherruksen keskelläkin kukkien terapeuttisen vaikutuksen.

Kukat on sitä varten olemassa, että me niistä nautitaan. Markku Halonen

– Kukat on sitä varten olemassa, että me niistä nautitaan. Saataisiin niistä voimaa ja hyvää mieltä. On semmoinen käskykin, että pitäisi katsoa kukkia ja taivaan lintuja, Halonen virkkaa.

Kukkamies epäilemättä nauttii kauniista kasvatettavistaan.

– Tässä mieli virkistyy ja ajatukset kääntyy ihan muuhun kuin mitä uutisista kuulee. Tällaista tarvitaan.

Edesvastuuton ihmiskoe 200 vuotta sitten on pelastanut jo miljoonia ihmishenkiä

20 Elokuu, 2017 - 19:30

Runsas pari sataa vuotta sitten englantilainen maalaislääkäri teki ihmiskokeen, joka kirkuisi tänä päivänä iltapäivälehtien lööpeissä ja saisi arkkiatrin takajaloilleen. Brittiläinen kirurgi istutti pieneen lapseen tahallaan tappavan vaarallisen isorokkoviruksen.

Isorokko riehui tuolloin Englannissa tuhoisin seurauksin. Kirurgin koulutuksen saanut maalaislääkäri Edward Jenner ihmetteli, miksi tauti ei näyttänyt iskevän karjaa lypsäviin piikoihin, vaikka isorokko ei muutoin säästellyt ketään. Sen sijaan oli kyllä tavallista, että piiat saivat lehmistä ihmiselle vaarattoman lehmärokon.

Jennerin korviin oli kantautunut erään lypsäjän väite, että piikojen sairastama lehmärokko suojaa heitä jollakin tavoin isorokolta. Asia piti selvittää, mutta siihen sisältyi iso riski. Tarvittiin vapaaehtoinen, johon istutettaisiin ensin lehmärokko ja sen jälkeen pitäisi testata, voiko sama ihminen sairastua isorokkoon.

Toukokuussa 1796 Jenner suostutteli 8-vuotiaan pojan osallistumaan hengenvaaralliseen kokeeseen. Lääkäri keräsi lehmärokkoa sairastavan piian ihorakkuloista visvaa, teki pienen haavan pojan ihoon ja hieroi visvan siihen. Jonkin ajan päästä poika sairastui lehmärokkoon.

Taudin jälkeen oli vuorossa kokeen hyytävä vaihe. Nyt Jenner keräsi isorokkopotilaan rakkuloiden eritettä ja saastutti pojan sillä. Alkoi tuskainen odotus. Jenner ei päästänyt poikaa silmistään, vaan tarkkaili tätä herkeämättä. Mitään ei tapahtunut. Poika ei sairastunut isorokkoon. Tautia vastaan oli keksitty rokote.

Rokotteen teho perustuu muistiin

Rokottamisen periaate on yksinkertainen. Ihmiseen istutetaan taudinaiheuttajaa. Sitä on kuitenkin heikennetty niin paljon, että immuunipuolustusjärjestelmämme pystyy nujertamaan taudin. Verenkierron solut ja niiden tuottamat vasta-aineet käyvät pöpöjen kimppuun ja tappavat bakteerit tai virukset, joista sairaus johtuu.

Jennerin kokeessa isorokon sukulainen lehmärokko toimi heikennettynä taudinaiheuttajana. Kun pikkupojan solut ja vasta-aineet tappoivat lehmärokon virukset, pojan verenkiertoon jäi soluja, jotka muistivat, millaisia tuhottavat taudinaiheuttajat olivat.

Nämä muistisolut säilyvät ihmiskehossa pitkään, jotkut koko ihmisiän. Ne aktivoivat solut uuteen hyökkäykseen, jos tuttu tauti yrittää tunkeutua kehoon toistamiseen. Kun muistisolut käynnistävät hyökkäyksen heti, taudinaiheuttajat tapetaan, ennen kuin ne ehtivät kunnolla kehossa lisääntyä.

Yle Uutisgrafiikka Rokottaminen muutti maailmaa

Me kutsumme Jennerin todentamaa mekanismia immuniteetiksi. Immuniteetistä johtuu, että esimerkiksi lapsena sairastettu vesirokko ei tartu samaan ihmiseen uudelleen. Sairauksissa, jotka tuottavat koko ihmisiän eläviä muistisoluja, yksi rokotus voi riittää elinikäiseksi suojaksi. Toisissa taudeissa muistisolut ajan oloon kuolevat ja ihminen tarvitsee määrävälein tehosterokotuksen.

Nykyään osa rokotteista on valmistettu kokonaan synteettisesti. Nämä niin sanotut inaktivoidut rokotteet eivät enää sisällä elävää taudinaiheuttajaa. Ne on muilla keinoin valmistettu synnyttämään kehossa immuniteettireaktio.

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että alkuperäinen idea hankkia immuniteetti tahallisella tautitartunnalla tunnetaan historiasta jo todella kaukaa.

– Jennerin kokeilu synnyttää immuniteetti heikomman taudin aiheuttavalla lähisukulaisviruksella oli kuitenkin mullistus. Se loi pohjan lääketieteen kamppailulle rokkotauteja ja muita vitsauksia vastaan: polio, kurkkumätä, hinkuyskä, jäykkäkouristus ja niin edelleen. Tällä hetkellä isorokon kehärokottamisen torjuntamallia käytetään muun muassa ebolaa vastaan. Kun joku sairastuu, hänen lähipiirinsä suojataan heti rokotuksella, Nohynek sanoo.

Ebolaa torjutaan rokotteella.Ahmed Jallanzo / EPA Rokottaminen on turvallisempi versio venäläisestä ruletista

Koska rokottamisessa ihmiseen istutetaan tauti, vaikka heikennettykin, on olemassa vaara, että rokotettu sairastuu oikeasti. Tämä riski liittyy ennen muuta rokotteisiin, joissa käytetään eläviä taudinaiheuttajia. Tässä mielessä rokottaminen on kuin pelaisi venäläistä rulettia, mutta mahdollisuudet hävitä ovat vain murto-osa revolverilla pelaamisesta.

Riski sairastua vaihtelee rokotteesta riippuen. Yleensä riski on äärimmäisen pieni. Moni muistaa vielä, kun Suomessa järjestettiin 1980-luvun puolivälissä joukkorokotukset poliota vastaan. Tautisuojan sai, kun kävi jakelupisteessä syömässä rokoteaineeseen kastetun sokerinpalan.

Riski sairastua polioon rokotteesta oli yksi tapaus puolta miljoonaa tai miljoonaa rokotettua kohden. Kampanjan jälkeen Suomessa epäiltiin muutaman ihmisen sairastuneen rokotepolioon.

– Mitään yleispätevää suhdelukua hyväksyttävästä tautiriskistä ei ole. Kussakin tilanteessa on aina punnittava, mitkä ovat tiedossa olevat taudin aiheuttamat riskit ja toisaalta rokotuksesta saadut hyödyt. Tilanteet myös elävät, jonka vuoksi arviokin voi muuttua. Ei meillä enää anneta kaikille vastasyntyneille esimerkiksi tuberkuloosirokotusta, koska tautia on enää niin vähän, Nohynek sanoo.

1980-luvun poliorokotukset otettiin syömällä rokoteaineella kasteltu sokerinpala.Hans Paul / Lehtikuva Hyvää mittaria sopivalle rokoteriskille ei ole

Poliorokotustakin paremmin on muistissa, mitä seurasi vuosikymmenen vaihteessa sikainfluenssaa vastaan annetusta Pandemrix -rokotteesta. Yli pari sataa ihmistä sai mahdollisesti rokottamisen seurauksena vaikean, parantumattoman narkolepsian. Korkein riski oli 4-19 –vuotiailla. Heistä yksi 16000 rokotettua kohti sai narkolepsian.

Tiedeyhteisö ei osaa vieläkään aukottomasti selittää, kuinka rokote on myötävaikuttanut narkolepsian puhkeamiseen. Syy-yhteydestä kiistellään edelleen. Pandemrixin tapauksessa oli silti kyse rokotteen haittavaikutuksesta, ei rokotteen kyvystä estää sikainfluenssa. Haittavaikutuksia rokotteilla on yleisesti, tosin vain aivan poikkeuksellisesti ne ovat niin traagisia kuin Pandemrixin tapauksessa.

– Lääkeviranomaiset eivät ole peruuttaneet Pandemrixin myyntilupaa tapahtuneen jälkeenkään. Se oli sikainfluenssaa vastaan hyvin tehokas. Vakavan pandemian uhatessa narkolepsian riski verrattuna kuolemanriskiin olisi niin vähäinen, että varmaan rokotetta käytettäisiin uudelleenkin. Mutta jos tietäisimme varmasti rokotteen ja narkolepsian yhteyden, tätä narkolepsialle altista 4-19 –vuotiaiden ryhmää tuskin rokotettaisiin, Nohynek sanoo.

Tavallisesti rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä: kuumetta, ohimenevää lihassärkyä ja kipuja – ylipäätään ensioireita, joilla mikä tahansa sairastaminen alkaa. Siitähän rokotuksessa on kyse: sairastutaan heikkoon versioon taudista, jota vastaan halutaan suojaa. Joskus haittavaikutukset liittyvät myös rokotusaineen aiheuttamiin allergiareaktioihin. Mutta vakaviakin haittavaikutuksia ilmenee.

Rokotteet ovat tavallaan kuin auton turvavyöpakko. On onnettomuuksia, joissa turvavyö on autoilijalle vaaraksi – esimerkiksi auton pudotessa talvella jäihin. Silti kaikki mahdolliset onnettomuudet huomioiden turvavyöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Ihmiset jonottavat sikainfluenssarokotukseen Kuopiossa marraskuussa 2009.Riikka Nurmi / Yle Laumassa ihminen on turvassa – tai vaarassa

Joillekin rokotteiden riskit ovat liikaa tai he eivät usko niiden tehoon. Suomessakin terveydenhuollon ammattilaiset ovat seuranneet huolissaan, miten erilaiset rokotevastaiset kampanjat ja keskustelut valtaavat alaa – varsinkin verkossa.

Hanna Nohynek Thl:stä vahvistaa, että rokotteiden suoja ei ole yksiselitteisesti täydellinen. Se vaihtelee paljon rokotetyypin mukaan.

– Heikoimpia ovat tavanomaiset influenssarokotteet. Niillä suoja on huonoimmillaan vain 20 prosenttia rokotetuista, kuten viime talvena. Parhaimmillaan ne suojaavat 60 - 70 prosenttia rokotetuista. Tehokkaampia rokotteita on kehitteillä, mutta niitä saadaan vielä odottaa, Nohynek sanoo

Influenssarokotteiden heikko teho johtuu monesta tekijästä: siitä, miten tautia aiheuttava virus ja sitä vastaan kehitetty rokote vastaavat toisiaan, minkä ikäisiä rokotettavat ovat, tai onko rokotus annettu ajoissa ennen epidemian saapumista.

– Toisaalta esimerkiksi pneumakokkirokotteen teho vakavia taudinmuotoja, kuten aivokalvontulehdusta vastaan sekä tuhkarokon rokotteen suoja on yli 95 prosenttia, Nohynek kertoo.

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on huolissaan suomalaisten laumasuojasta.Jukka Töyli / Yle

Viranomaisten huoli rokotevastaisuudesta johtuu ennen muuta siitä, että jos halukkuus ottaa rokotuksia vähenee, me menetämme niin sanotun laumasuojan. Silloin tapahtuu paljon pahaa.

Laumasuoja tarkoittaa sitä, että kun hyvin suuri osa ihmisistä on rokotuksella suojattu joltakin taudilta, hyvin harva suojaamatonkaan saa tartunnan. Tämä johtuu siitä, että yleensä taudin leviäminen edellyttää kanssakäymistä sairaiden kanssa.

Laumasuoja onkin ristiriitainen asia. Jos kerran rokottamattakin pärjää, miksi ryhtyä koko touhuun?

Siksi, että laumasuoja on herkkä ja hutera asia. Meidän ja tautien välissä on vain hento verho, joka repeää nopeasti, jos halukkuus rokotuksiin merkittävästi laskee.

Laumasuojaan vaadittu rokotuskattavuus vaihtelee taudeittain, mutta rokotettuja pitää yleensä olla paljon. Esimerkiksi tuhkarokossa lähes kaikki pitää rokottaa, ennen kuin myös ilman rokotusta olevat saavat suojaa. Tuhkarokon laumasuoja alkaa horjua, kun rokotettujen osuus laskee alle 95 prosentin.

Viranomaiset odottavat nyt huolissaan, mistä laumasuoja ensimmäisenä ratkeaa, jos into luopua rokottamisesta kasvaa.

– Täytyy muistaa, että korkean laumasuojan maassakin on mahdollisuus epidemiapyrähdyksiin. Vaikka koko Suomen luku kertoo, että tuhkarokon rokotuskattavuus on yli 95 prosenttia, meillä voi olla alueellisia taskuja, joissa ei ole rokotettu tarpeeksi. Jos jostakin Pohjanmaalta löytyy kylä, jossa rokotuskattavuus on 80 prosentin luokkaa, maaperä tuhkarokkoepidemialle on valmis, Nohynek sanoo.

Copyright © 2009-2017     www.canews.fi