Torstai, 23 Maaliskuu 2017
CANews – myös näköislehtenä arkistossamme!

YLE Suomi

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Pääuutiset
Syötteen kokonainen osoite. 26 min 17 s sitten

Kerro kokemuksesi vuokralla asumisesta: Paljastuiko asunto sikolätiksi tai tuliko omistaja omilla avaimilla sisään?

19 Tammikuu, 2038 - 06:14

Onko sinulla ollut ongelmia vuokranantajasi kanssa? Saitko omituisia ehdotuksia tai vaatimuksia sopimusta allekirjoittaessasi?

Yllättikö vuokranantajasi astelemalla sisään omilla avaimilla?

Saitko takuuvuokrasi takaisin sovitusti? Oliko teillä näkemyseroja siitä, menevätkö esimerkiksi reiät seinässä tai maalipinnan haalistuminen asunnon luonnollisen kulumisen piikkiin?

Kerro meille tarinasi. Koostamme kokemuksien pohjalta juttua, jossa etsimme asiantuntijoiden kanssa ratkaisut vuokralaisten yleisimpiin ongelmiin. 

Emme julkaise kommentteja tai kokemuksia, joissa mainitaan ihmisten nimiä.

Li Andersson: Sipilän hallituksen säästöstrategia pahempi kuin Kataisen

23 Maaliskuu, 2017 - 00:25

Ylen puoluepäivän puheenjohtajatentissä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kannatti puolueen linjan mukaisesti velanottoa ja moitti Sipilän hallituksen säästöjä. Puolue oli mukana Kataisen hallituksessa, joka niinikään säästi. Mutta nykysäästöjä Andersson pitää pahempina.

– Sipilän hallitus on tehnyt isoja säästöjä, mutta valitsi toisen strategian kuin Kataisen hallitus. Sen aikana iso osa säästöpaineesta kohdistui [kuntien] valtionosuuksiin. Sipilän hallitus taas on tehnyt säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat suoraan pienituloisiin.

Andersson listaa hallituksen mahdollistaneen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lasten kerhomaksujen korotuksia, rajoittaneen subjektiivista päivähoito-oikeutta ja säästäneen koulutuksesta ja perusturvasta.

– Eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta Sipilän strategia on ollut pienituloisten näkökulmasta paljon pahempi.

Hän ei myöskään anna Sipilän hallitukselle kunniaa kohentuneesta työllisyydestä ja muista positiivisista talousluvuista.

– Ne eivät ole seurauksia suoraan hallituksen toimista. Kilpailukykysopimus ei vielä vaikuta niin isosti, että se näkyisi näissä luvuissa. Pitkälti tämä johtuu rakennusalan buumista. Siellä näkyvät myös isot investoinnit Länsi-Suomeen autoteollisuuteen, meriteollisuuteen, telakkateollisuuteen.

Julkisilla hankinnoilla tukea yrittäjille

Velanottoa Andersson ei pidä ongelmana, jos kuntien investoinnit ovat järkeviä kuten terveiden koulurakennusten rakentamista homekoulujen tilalle. Jos taas velkaa joudutaan ottamaan kunnan käyttömenoihin, Andersson kehittäisi kuntien elinkeinopolitiikkaa.

– Pyrkisin myöskin kuntapoliittisilla toimilla edistämään aluetaloutta esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Jos niitä tehdään fiksusti, niillä voidaan tukea pienyrittäjien pärjäämistä.

Tätä kautta kuntien tuloja Anderssonin mukaan lisättäisiin ja työttömyysmenoja vähennettäisiin.

Koko puheenjohtajatentin voit katsoa klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

Lue myös: Tätä saat jos äänestät vasemmistoliittoa.

Yle esittelee joka tiistai, keskiviikko ja torstai yhden kuntavaaleihin valmistautuvan eduskuntapuolueen. Puoluepäivän aikana Ylen eri välineissä pureudutaan puolueen vaaliteemoihin, ehdokkaisiin ja näkemyksiin kuntavaalikysymyksistä. Sarjan päätöspäivänä 30.3. vuorossa ovat pienpuolueet.

Oletko jo kokeillut Ylen vaalikonetta? Tai katsonut Ylen vaaligalleriasta ehdokkaita?

Sote-uudistus sai helsinkiläispäättäjät liekkeihin – valtuusto vaatii poliitikkoja sote-yhtiöiden johtoon

23 Maaliskuu, 2017 - 00:22

Kuntavaalien läheisyys villitsi helsinkiläispäättäjät sote-sopan sotkijoiksi. Tähän tarjoutuis mahdollisuus kun pääkaupungin kuten muidenkin kuntien on määrä lausua näkemyksensä sote-uudistuksesta, ja sen Helsingin kaupunginvaltuusto teki.

Liki 140 puheenvuoron ja parinkymmenen äänestyksen jälkeen selvisi Helsingin valinnanvapauskanta. Helsinki haluaa esimerkiksi poliitikkoja tai ainakin heidän valitsemansa edustajat maakunnan sote-yhtiöihin. Lisäksi kaupunginvaltuusto ilmaisi pelkonsa eriarvoistumisen kasvusta ja kilpailun vääristymisestä.

Keskustelussa keskustan ja valtaosa kokoomuksen valtuutetuista asettui maan hallituksen tueksi, vihreät ja vasemmistopuolueet vetivät harteilleen opposition viitan.

Esitys on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen Sirpa Asko-Seljavaara (kok.)

.

Vasemmistoliiton valtuutettu Anna Vuorjoki vaati muun muassa asiakasmaksuja alas ja totesi, että lainsäädäntö valinnanvapauksineen on eriarvoistava.

– Aiemmin asiakas juoksi luukulta toiselle. Tulevaisuudessa hänet pakotetaan etsimään niitä palveluluukkuja.

Sosialidemokraattien valtuutettu Maija Anttila oli pöyristynyt nykyhallituksesta ja -hallitukselle. Hän sanoi, ettei ole milloinkaan kohdannut hallitusta, joka ei kuuntele asiantuntijoita vaan vie jääräpäisesti asiaa eteenpäin ja on vielä ylimielinenkin.

– Valinnanvapautta on kehitettävä niin, että se on tasa-arvoinen ja ihmisten ymmärrettävissä, totesi Anttila.

Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) ihmetteli miksi hallitus säästää siitä vähästä, mikä Suomessa käytetään terveydenhuoltoon.

Demonisointi on politiikassa hyvä keino Laura Kolbe (kesk.)

.

– Esitys on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen. Tarvitaan vielä paljon muutoksia tai olemme viidessä vuodessa kehitysmaatasoa, Asko-Seljavaara moitti.

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen haukkui niin maan hallituksen kuin Helsingin kaupunginhallituksen ja esitti, että Helsinki lausunnossaan vastustaa koko valinnanvapauslainsäädäntöä.

– Hallitus tarjoaa kultalautasella Laura Rädyn, Lasse Männistön ja kumppaneiden terveysbisnekselle mahdollisuuden kermankuorintaan, Hakanen kuvasi.

Valtuusto jakaantui

Keskustan Laura Kolbe ihmetteli valtuutettujen lyhyttä muistia. Hän muistutti, että maan hallitus pakotti jo viime vaalikaudella kunnat lisäämään valinnanvapautta. Koolben mukaan keskusta tavoittelee pienille ja keskisuurille järjestöille mahdollisuutta toimia markkinoilla, eikä muutamalle kansainväliselle yritykselle.

– Demonisointi on politiikassa hyvä keino. Tosiasia on, että nyt me saamme kansanvaltaisen järjestelmän maakuntavaaleineen, huomautti Kolbe.

Yrjö Hakanen vastasi, että demokratia kaventuu kun maakuntavaltuuston vaaleilla valittuja edustajia ei voi valita yksityisten tai maakunnan yrityksen hallituksiin. Häntä säestivät Maija Anttila ja Anna Vuorjoki.

Valtuutettu Rene Hursti yhden miehen ryhmästään ihmetteli, miten väestön terveyserot kaventuvat kun rahaa leikataan.

– Tämä on kuin suuri vitsi enkä voi käsittää että hallitus tällaista esittää, todisti Hursti.

Kokoomuksen Laura Rissanen puolusti keskustalaisten ohella hallituksen sote-uudistusta ja valinnanvapautta. Se parantaa Rissasen mukaan hoitoon pääsyä.

– On tosi vanhanaikaista ajatella, ettei ihminen osaisi itse ajatella ja valita, tuumasi Rissanen.

Tämä on kuin suuri vitsi Rene Hursti

Sosialidemokraattien Ville Jalovaara kehotti kuuntelemaan kaiken maailman dosentteja ja korjaamaan nykysäädökset sen sijaan, että ne heitetään romulavalle.

– Tässä on sentään kyse ihmisten elämästä ja kuolemasta, Jalovaara painotti.

Perussuomalaisten Mari Rantanen vertasi sote-uudistusta ja valinnanvapautta Titanicin, aikansa hienoimman höyrylaivan kohtaloon. Titanic törmäsi Pohjois-Atlantilla jäävuoreen vuonna 1912.

– Vielä ei ole törmätty jäävuoreen ja viisas kapteeni hidastaisi vauhtia. Nyt on uusi arvio paikallaan, vaati Rantanen.

Historiankirjoitusta

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäen (kok.) mukaan nyt on saatava sote-uudistus aikaan, koska viime hallituskaudella kuntauudistus epäonnistui. Siihen syypäitä olivat sosialidemokraatit.

– Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ilmoitti ennen vaaleja, ettei kuntaliitoksia tehdä pakolla. Siihen kaatui kuntien määrän vähentäminen sataan, muistutti Rauhamäki.

Urpilaisen puoluetoveri Eero Heinäluoma (sd.) kuittasi, että ensin asialla oli silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Rauhamäki kaivoi koneeltaan Aamulehden uutisen, joka todisti toisin.

Vihreiden Tuomas Rantanen kehui, että oli ovelaa kaataa homma demarien niskaan.

– Tämä uudistus on ihan tämän hallituksen luomus ja siitä kantaa kokoomus vastuun erityisesti täällä Helsingissä, lausui Rantanen.

Keskustan Timo Laaninen arvioi, ettei kuntauudistus olisi missään nimessä riittänyt vaan tarvitaan sote. Hänen mielestään asia ei kuitenkaan ole ongelmaton.

– Ei mikään hallitus voi olla niin tyhmä, että se muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja läväyttäisi ilmoille mallin, joka veisi rahat Caymansaarille, todisti Laaninen.

Vihreiden Otso Kivekäs todisti, että Ruotsissa valinnanvapaus on tullut kalliimmaksi kuin odotettiin. Puoluetoveri Osmo Soininvaara (vihr.) taas moitti sekä valinnanvapautta että maakuntien tulevien sote-keskusten yhtiöittämistä.

– Onko niin, että tämän yhtiöitetyn sote-keskuksen on tuotettava omistajalleen voittoa, kuten osakeyhtiön pitää? Entä kun se menee konkurssiin, mitä silloin tapahtuu? Ala päätyy kaaokseen, arvioi Soininvaara.

Yle Itä-Ukrainassa: ”Onneksi tytär oli mummolassa, sillä ammus tuhosi lastenhuoneen”

22 Maaliskuu, 2017 - 22:56

AVDIJIVKA Ukrainan kontrolloimassa pikkukaupungissa kadut tyhjenevät jo alkuiltapäivästä. Taistelut ovat piinanneet Avdijivkaa pian kolme vuotta.

Vaikeimmat ajat olivat vuosina 2014–2015, mutta tammikuun lopusta taistelut ovat jälleen kiihtyneet. Venäjän johtamat kapinalliset aloittivat silloin uuden hyökkäyksen. Samalla myös tulitukset siviilikohteisiin alkoivat uudelleen.

Avdijivka sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa, separatistien hallitseman Donetskin kaupungin pohjoispuolella. Ennen sotaa täällä asui noin 35 000 ihmistä, nyt heitä on selvästi alle 20 000.

Yle tapasi kolme Avdijivkassa yhä asuvaa siviiliä. He kertovat, millaista on elämä Itä-Ukrainan sodan keskellä. Ukrainan armeijan majuri puolestaan kertoo, uskooko hän sodan loppuvan.

Yle Uutisgrafiikka Boris: "Ammus osui varttia vaille kaksi" Kaksi päivää tuhon jälkeen rankkasade riepottelee Boriksen taloa suojaavaa pressua.Antti Kuronen / Yle

Toissapäivänä Boris loikoili sohvalla tv:n ääressä. Vaimo ja kolmivuotias tytär olivat lähteneet edellisenä päivänä mummolaan. Työt ulkona odottivat.

– Olin juuri mennyt puutarhaan, kun ensimmäinen ammus osui taloon. Toinen ammus tuhosi takapihan vajan, Boris esittelee tuhoja keskellä kaatosadetta.

Boris asuu Avdijivkan vanhassa kaupungissa, kirotussa osassa kaupunkia. Viime viikkoina täällä on tuhoutunut useita taloja.

– Joka päivä täällä on ainakin pari kolme räjähdystä. Ne osuvat taloihin ja pihoille. Minun talooni osui panssarivaunun ammus. Separatistien ampuma.

Puolet talon katosta on kuin poispuhallettu. Sisällä seinät ovat täynnä sirpaleiden puhkomia reikiä.

Kolmivuotiaan tytön lastenhuoneessa on vaaleanpunaiset tapetit. Tänne ammus osui puhkottuaan ensiksi katon. Nyt vettä sataa sisään kaatamalla. Tytön pehmolelut ovat litimärkiä.

– Jos tyttäreni olisi ollut kotona, hän olisi kuollut. Hän on päiväunilla aina yhdestä kahteen. Ammus osui varttia vaille kaksi.

Boris näyttää vielä tyttären potan, joka on viereisessä huoneessa. Sirpale on puhkonut seinän parikymmentä senttiä potan yläpuolelta.

– Kuvittele, jos hän olisi istunut potalla. En ymmärrä miksi he ampuvat siviilejä. Jos on erimielisyyksiä, ne pitäisi selvittää rintamalla sotilaiden kesken.

Yhdessä huoneessa Boriksella on valtava, parimetrinen akvaario. Akvaarion pohjalla on kuitenkin vain vähän vettä.

– Ennen sotaa rakastin kaloja. Sodan alkuvaiheessa sähköt ja vesi olivat kuukausien ajan poikki. Jouduimme ottamaan vettä akvaariosta peseytyäksemme. Kalat kuolivat.

Lada on tavallisimpia kulkupelejä Itä-UkrainassaAntti Kuronen / Yle

Kovaonnisessa kaupungissa ei ole mahdollisuuksia korjata kaikkia taloja. Toissapäivänä, heti tapahtuman jälkeen poliisit kirjoittivat raportin. Käytännön apua Borikselle on kuitenkin tarjonnut vain paikallinen pappi.

Hän toi nitojan sekä pressut, joilla miehet eilen peittivät katon. Aamulla alkanut rankkasade ja kovat tuulenpuuskat ovat kuitenkin repineet pressun pahannäköisesti.

Kun Boriksen vaimo Irina ja tytär tulevat huomenna kotiin, aikovat he selvittää, mistä saada apua. Perheen on nopeasti saatava uusi asunto ja elämä.

– Olisimme halunneet lähteä täältä jo ajat sitten, mutta minne mennä? Meillä ei ole rahaa eikä sukulaisia muualla. Avdijivkassa ei ole tulevaisuutta.

Alexander: "Jopa lapsilla on täällä harmaat hiukset" Alexanderin lelut eivät käy kaupaksi Avdijivkan torilla.Antti Kuronen / Yle

Avdijivkan keskustan torilla luukkuja ollaan jo sulkemassa vaikka puoleenpäivään on vielä aikaa. Niin tekee myös leluja kojussaan myyvä Alexander.

– Suljemme, koska kaupungista menivät äsken sähköt. Ihmiset myös pyrkivät tekemään ostoksensa ennen puoltapäivää, koska pommitukset alkavat yleensä viimeistään kolmelta iltapäivällä.

Alexanderin mukaan kadut ovat kolmen aikaan jo täysin autiot.

Kolmevuotinen sota on kylvänyt työttömyyttä. Niukoilla varoillaan ihmiset ostavat pelkästään ruokaa. Avdijivkassa ei enää elätä itseään lelukauppiaana.

– Ei leluja osteta, ja jos ostetaan niin kaikkein halvimpia. Se on surullista, Alexander sanoo.

Sodan alkuvaiheessa Alexander keksikin itselleen toisen elinkeinon. Lehtien myynnin.

– Haen lehtiä Harkovasta ja myyn niitä. Täältä olivat sähköt poikki kuukausien ajan sodan alussa. Telkkarit eivät toimineet ja ihmiset ostivat mielellään lehtiä saadakseen edes vähän uutisia.

Toimeentulo on tiukassa, mutta eniten Alexander on huolissaan 80-vuotiaasta siskostaan. Hän asuu separatistien kontrolloimassa Donetskissa ja on riippuvainen muiden avusta.

– Yli puoleen vuoteen minulla ei ole ollut varaa käydä tapaamassa häntä. Pyrin kuitenkin lähettämään hänelle rahaa. Ei hän muuten selviäisi.

Pahinta ovat kuitenkin pommitukset. Siitä kaikki vastaantulevat ovat yhtä mieltä.

– Ihmisten hermot ovat riekaleina pommitusten takia. Lähes kaikilla on todennäköisesti eriasteisia stressioireita. Sanomme, että täällä jopa lapsilla on harmaat hiukset, Alexander toteaa.

Tanja: "Töihin on mentävä, vaikka pelottaa" Tanja ei päästä lapsiaan kouluun pommitusten takia. Antti Kuronen / Yle

Kello on varttia vaille puolenpäivän, kun Tanja vetää myyntikojunsa luukun alas. Päivän kaupat on nyt tehty.

– Myyn kalaa ja lihaa. Töihin on mentävä, vaikka pelottaa. Minä selviän, mutta rankinta sota on lapsilla ja vanhuksilla.

Tanjalla on 6- ja 11-vuotiaat lapset. Heidän päivänsä kuluvat kotisohvalla kökötellessä.

– En uskalla päästää heitä kouluun ja päiväkotiin. Välillä pommitukset jatkuvat aamullakin, ja toisinaan ne voivat alkaa jo kello yhdeltä. Kouluihin ja päiväkoteihin on ammuttu. Sellaista tapahtuu.

Tanjalla on musta silmä. Hän kompastui toissapäivänä pimeässä kellarissa, jonne hän ryntäsi pommitusten alettua.

Köyhyys on vaikea ongelma sodan runtelemissa kaupungeissa. Antti Kuronen / Yle Ukrainan armeijan majuri: "Ei tämä ainakaan loppumassa ole"

Ukrainan armeijan majurin Erkadi Kardivskin toimisto sijaitsee entisessä päiväkodissa Avdijivkassa. Hän ei ole huomannut liennytystä, päinvastoin – Venäjä on tuonut lisää kalustoa miehitetyille alueille.

Ukrainan mukaan Donetskin ja Luhanskin niin kutsutut kansantasavallat ovat Venäjän johtamien kapinallisjoukkojen miehittämiä alueita.

– Venäjän johtamat joukot ovat viimeisten kahden kuukauden aikana käyttäneet Avdijivkaa vastaan monia Minskin sopimuksen kieltämiä aseita, kuten panssarivaunuja, tykistöä ja suurikaliiperisia kranaatinheittimiä. Ei tämä ainakaan loppumassa ole, majuri Kardivski toteaa.

Ukrainan mukaan Venäjän johtamat joukot aloittivat tammikuun lopussa Avdijivkassa hyökkäyksen, jonka Ukraina onnistui torjumaan. Sen jälkeen raskaita aseita on käytetty ahkerasti.

Toiminnan laajentaminen viestittää, ettei Kremlissä olla valmiita pysyvään tulitaukoon. Moskova on korottanut panoksia myös poliittisella tasolla, muun muassa hyväksymällä niin kutsuttujen kansantasavaltojen myöntämät passit.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj raportoi toissa viikolla lähes 15 000 tulitaukorikkomuksesta Itä-Ukrainan rintamalla.

Avdijivkassa sodan loppumiseen ei uskota. Lähes kolmen vuoden kokemukset ovat opettaneet nöyräksi.

Lue tästä Ukrainan varapääministerin Ivanna Klympush-Tsintsadzen haastattelu.

Miljoona autoa vajaassa 50 vuodessa – katso kuvat kaikista malleista, joita Uudenkaupungin autotehdas on rakentanut

22 Maaliskuu, 2017 - 22:32

Uudenkaupungin autotehdas on toimittanut autoja maailmalle jo yli 40 vuotta. Tehtaalta on toimitettu maailmalle yli miljoona kulkupeliä. Yksittäisistä automalleista tehtaalla on rakennettu eniten Saab 900:aa, joita valmistui 238 898 kappaletta.

Autotehtaan ensimmäinen auto valmistui 13. marraskuuta 1969. Kulkuneuvo oli Saab 96, joka luovutettiin tasavallan presidentille Urho Kekkoselle. Auton voi tänä päivänä bongata Uudenkaupungin automuseossa.

Saabin eri malleja valmistui yhteensä 738 135 kappaletta vuosina 1969–2003.

Saab 95 (2 833 kappaletta vuosina 1969–1975)

Valmet Automotive

Saab 96 (65 887 kappaletta vuosina 1969–1980)

Saab 99 (191 049 kappaletta vuosina 1969–1984)

Valmet Automotive

Saab 90 (25 380 kappaletta vuosina 1983–1987)

Valmet Automotive

Saab 9000 (8 267 kappaletta vuosina 1986–1990)

Valmet Automotive

Saab 900 (238 898 kappaletta vuosina 1978–1992)

Valmet Automotive

Saab-avoautot (198 032 kappaletta vuosina 1986–2003)

Valmet Automotive

Saab 9-3 3D ja 5D (7 789 kappaletta vuosina 1999–2003)

Valmet Automotive

Saabin ohella Uudenkaupungin autotehtaalla on valmistettu muun muassa PSA Chryslerin ja General Motorsin autoja.

1990-luvun lopulla tuotantolinjoilla alettiin kasata Porschen urheiluautoja. Porschea valmistettiin Uudessakaupungissa vuosina 1997–2011 yhteensä 227 890 kappaletta.

Chrysler-Talbot (31 978 kappaletta vuosina 1979–1985)

Valmet Automotive

Opel Calibra (93 978 kappaletta vuosina 1991–1997)

Valmet Automotive

Euro-Samara (14 048 kappaletta vuosina 1996–1998)

Valmet Automotive

Porsche Boxster (168 477 kappaletta vuosina 1997–2010)

Valmet Automotive

Porsche Cayman (59 413 kappaletta vuosina 2005–2011)

Valmet Automotive

2000-luvulla kuvaan astuivat Garialle, THINKille ja Fiskerille rakennetut sähköautot.

THINK City (1 794 kappaletta vuosina 2009–2011)

Valmet Automotive

Garia-golfauto (2 192 kappaletta vuosina 2009–2011)

Valmet Automotive

Fisker Karma (2 718 kappaletta vuosina 2011–2012)

Valmet Automotive

Vuonna 2012 Valmet Automotive aloitti yhteistyön Daimler AG:n kanssa. Nykyään Uudessakaupungissa rakennetaan Mercedes-Benzin A-sarjaa sekä GLC-katumaasturia.

Mersun A-sarjan tuotanto käynnistyi vuonna 2013, kun taas ensimmäinen GLC-katumaasturi valmistui vuoden 2017 helmikuussa.

Mercedes-Benz A-sarja (tuotanto aloitettu vuonna 2013)

Valmet Automotive

Mercedes-Benz GLC-katumaasturi (tuotanto aloitettu vuonna 2017)

Ari Welling / Yle

Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa Mercedes-Benzin uutta mallia vuonna 2018. Daimler AG ei halua toistaiseksi paljastaa, mitä automallia sopimus koskee. Kyseessä on tuote, jota ei ole vielä julkistettu.

Andersson ryöpytti hallituksen sote-linjausta Puoluepäivä-puheessaan

22 Maaliskuu, 2017 - 22:12

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi voimakkaasti hallituksen sote-uudistusta Puoluepäivä-puheessaan. Andersson katsoo, ettei hallituksen kaavailema uudistus lisää hoidon tasa-arvoisuutta tai vahvista julkisia palveluita.

Vasemmistoliiton ratkaisuna Andersson esitti lisävarojen ohjaamista terveyskeskusten jonojen lyhentämiseen ja asiakasmaksujen alentamiseen.

– Hallituksen ajama sote sen sijaan tarkoittaisi, että entistä suurempi osa yhteisistä verovaroista käytettäisiin suuryritysten lobbaamiseen, osinkojen ja voittojen rahoittamiseen, Andersson kritisoi.

Terveydenhuollon lisäksi Andersson painotti puheessaan koulutuksen, sosiaalisten turvaverkkojen ja vanhustenhoidon tärkeyttä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja puolusti myös subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Andersson nosti esille myös politiikkaan turhautumisen. Andersson pitää politiikan suurimpana haastena sitä, että ihmiset saadaan uskomaan omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

– Meille sanotaan, ettei ole vaihtoehtoja, vaikka kaipaamamme muutokset eivät ole isoja, eivätkä mahdottomia, Andersson sanoi.

Vuosi Brysselin iskuista – Pahamaineinen iskun suunnittelija kadonnut jäljettömiin

22 Maaliskuu, 2017 - 22:04

Belgiassa muistetaan yhä takavuosien kampanja yhdysvaltalaisissa vankiloissa Irakissa viruneen parikymppisen marokkolaisbelgialaisen nuorukaisen vapauttamiseksi. Vuosia myöhemmin kampanja kytkeytyy Belgian painajaiseen: Brysselin tuhoisiin terrori-iskuihin tasan vuosi sitten.

Pienimuotoinen kansanliike käynnistyi, kun Belgiassa syntynyt ja varttunut marokkolaistaustainen Oussama Atar pidätettiin Irakissa vuonna 2005 epäselvissä oloissa.

Keskellä Irakin sotaa hän sai vuosien vankeustuomion laittomasta maahantulosta Syyrian puolelta. Hänet passitettiin yhdysvaltalaisten pahamaineisiin vankiloihin: Abu Ghraibiin, Camp Cropperiin ja Camp Buccaan.

Atarin omaiset kertoivat tämän matkustaneen Syyriaan ja Irakiin opiskelemaan arabiaa ja avustustyöhön. Perhe kertoi Atarin sairastavan munuaissyöpää.

Abu Ghraibin vankila Irakissa.Wathiq Khuzaie / EPA

Ihmisoikeusjärjestöt Belgiassa vaativat hänelle parempia vankilaoloja. Brysselissä järjestettiin pieniä mielenilmauksia hänen vapauttamisekseen. Belgian hallitus vetosi Irakiin ja Yhdysvaltoihin Atarin saamiseksi takaisin kotimaahan humanitäärisistä syistä.

Tapaukseen liittyvät ponnistelut käyvät ilmi muun muassa Wikileaksin julkaisemasta vuodetusta diplomaattisähkeestä.

Vuonna 2012 Ataria kuljettanut kone viimein laskeutui Brysselin lentokentälle. Neljä vuotta myöhemmin Atarin ohjaamat terroristit iskivät samaiselle kentälle maaliskuussa 2016.

Turvallisuusviranomaiset etsivät nyt Ataria epäiltynä terroristien värväämisestä ja Euroopan viime aikojen pahimpien terrori-iskujen suunnittelusta.

Tuoreita jälkiä miehen liikkeistä heillä ei ole.

Belgian vuoden takaisen terrori-iskun tutkinnassa on paljastunut, että Atar todennäköisesti junaili Brysselin ja Pariisin terrori-iskut Syyrian Raqqasta käsin. Raqqa on äärijärjestö Isisin valtaamien alueiden pääkaupunki Syyriassa.

Viranomaiset pääsivät Atarin jäljille, kun Brysselistä löytyi vuosi sitten roskalaatikkoon hylätty kannettava tietokone lähellä iskun hyökkääjien käyttämää asuntoa Schaerbeekin kaupunginosassa.

Koneelta paljastui äänitiedostoja, joilla Abu Ahmed -taistelunimellä esiintyvä henkilö antoi kuulijoille pomminvalmistusohjeita. Puhuja oli Atar.

Brysselin lentokentällä ja Maelbeekin metroasemalla iskeneet itsemurhapommittajat, El Bakraouin veljekset, olivat Atarin serkkuja. Tiettävästi he eivät olleet koskaan matkustaneet Syyriaan tai Irakiin.

Pelastustyöntekijöitä Rue de la Loin kadulla Brysselissä Maelbeekin metroasemalla tapahtumeen räjähdyksen jälkeen 22. maaliskuuta 2016.Olivier Hoslet / EPA

Viranomaiset uskovatkin, että sukulaismies vaikutti Syyriasta käsin serkkujensa ja muiden sukulaistensa radikalisoitumiseen.

Poliisi pidätti myös Atarin nuoremman veljen Yassinen muutamia päiviä iskun jälkeen. Hänellä oli hallussaan avain Schaerbeekin asuntoon, jota hyökkääjät olivat käyttäneet piileskelyyn ja pommien rakentamiseen.

Tietokoneelta löytyi tietoja myös muista mahdollisista kohteista, kuten Pariisin liike-elämän kaupunginosasta La Défensestä ja Amsterdamin lentokentästä.

Atarin yhteys Pariisin marraskuun 2015 iskuihin oli paljastunut, kun kuukausi iskujen jälkeen Itävallassa poliisin haaviin jäi kaksi ääri-islamistiksi epäiltyä. Miesten oli ollut tarkoitus osallistua Pariisin hyökkäykseen, mutta Kreikan poliisi sotki heidän suunnitelmansa.

Abu Ahmed -nimeä käyttänyt Atar oli värvännyt pakistanilaisen ja algerialaisen taistelijan Syyriassa. Miesten oli määrä pyrkiä Pariisiin Turkin ja Kreikan kautta salakuljettajien kyydissä, pakolaisten joukkoon soluttautuneena.

Kreikan viranomaiset kuitenkin huomasivat heidän väärät passinsa. Kaksikko oli viikkoja pidätettyinä.

Toinen miehistä tunnisti poliisin valokuvista Atarin värvääjäkseen, Ranskan turvallisuusviranomaiset kertoivat Politico-julkaisulle.

Tutkinnan mukaan Atar oli värvännyt myös Pariisin Stade de France -stadionin kupeessa iskeneet irakilaiset itsemurhahyökkääjät.

Ranskan poliisi pitää Ataria nyt Pariisin iskujen pääsuunnittelijana, joskin sen mukaan on mahdollista, että käsky iskusta olisi tullut vielä Ataria ylemmältä taholta.

Atar on vasta 32-vuotias, mutta Euroopan turvallisuusviranomaiset pitävät häntä ääri-islamistisen terrorismin veteraanina.

Pariisin iskuissa sai surmansa 130 ihmistä. Belgian iskut surmasivat 32 ihmistä.

Atarin itsensä uskotaan radikalisoituneen viimeistään Irakin vankeusaikanaan. Camp Buccassa hän tutustui monien tulevien jihadistien tavoin radikaaliin Abu Bakr al-Baghdadiin.

Heinäkuussa 2014 julkaistussa propakgndavideossa väitetään esiintyvän Abu Bakr al Baghdadi.Al-Furqan Media / AFP / Lehtikuva

Al-Baghdadista tulisi myöhemmin äärijärjestö Isisin johtaja ja Atarista mahdollisesti yksi järjestön korkeassa asemassa olevista komentajista.

Muutama kuukausi vapautumisensa ja Belgiaan paluunsa jälkeen Atar katosi jälleen. Atarin äiti kertoi myöhemmin poikansa lähteneen äkillisesti opiskelemaan Turkkiin, mutta viranomaiset uskovat Atarin paenneen Syyriaan.

Yhdysvaltalaisjulkaisu Politico sitä vastoin kertoo nyt, että Atar olisi pidätetty vuonna 2005 hänen osallistuttuaan Irakin Fallujan taisteluihin terroristiverkosto al-Qaidaan kytkeytyvän ryhmittymän riveissä. Tiedot käyvät lehden mukaan ilmi belgialaisviranomaisten vuosi sitten antamasta pidätysmääräyksestä.

Viime kesänä Belgian turvallisuusviranomaiset olivat lähellä saada Atarin kiinni. Elokuussa erikoisjoukot tunkeutuivat kahdeksaan asuntoon Brysselissä.

– Tiesimme, että hän oli palannut. Kaikki Molenbeekissa olivat puhuneet asiasta jo kaksi viikkoa, tutkintaa läheltä tunteva turvallisuusviranomainen sanoi Politicolle.

Molenbeek on maahanmuuttajien suosima lähiö Brysselistä, jossa useat Pariisin ja Brysselin iskujen tekijät olivat oleskelleet ja piileskelleet.

Erikoisjoukoille tuli kuitenkin vesiperä. Kolme ihmistä pidätettiin. Atarin äiti, sisar ja ystävä vietiin kuulusteltaviksi, mutta heidät vapautettiin pian.

Tutkijoilla ei ole tietoa, miksi Atar oli saapunut takaisin Brysseliin vain muutama kuukausi kevään iskujen jälkeen.

Viime syksynä Atar kiisti väitetyssä kirjeessä äidilleen, että hän olisi suunnitellut tai ohjaillut Belgian iskut. Hän väitti myös, että hän ei tiennyt serkkujensa suunnitelmista.

Belgialaisviestimet julkaisivat Atarin sisaren kautta välitetyn kirjeen, mutta iskujen tutkijat ovat epäilleet sen aitoutta.

Ranskan ja Belgian viranomaiset myöntävät lehtitietojen mukaan, että heillä ei ole aavistustakaan terroristin nykyisestä olinpaikasta. Vahvimmat epäilyt viittaavat hänen piileskelevän jälleen Irakissa tai Syyriassa.

Asiantuntija: Näistä 6 merkistä tiedät, että taantuma on ohi

22 Maaliskuu, 2017 - 21:38

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kertoi tänään ennusteessaan taantuman olevan ohitse, työttömyyden vähenevän ja viennin alkavan vetämään paremmin. Etlan suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, mistä merkeistä tavallinen kadun tallaaja tunnistaa paremmat ajat taloudessa.

1. Iloiset työpaikkauutiset palaavat

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan yksi merkki taantuman ohittamisesta on irtisanomisuutisten muuttuminen uusiin työpaikkoihin. Tänään esimerkiksi kerrottiin Uudenkaupungin autotehtaan uudesta merkittävästä tilauksesta ja sitä kautta uusista työpaikoista.

– Kun yrityksillä menee paremmin, ne alkavat työllistämään enemmän, sanoo von Gerich.

Hänen mukaansa yhtenä merkkinä talousnäkymien piristymisestä ovat yritysten uutiset laajennuksista, investoinneista, uusista hankkeista.

2. Korot nousevat

Jan von Gerich sanoo, että taantuman jäädessä taakse, korot alkavat nousemaan. Hänen mukaansa pitkät korot nousevat ensin. Hän ei usko, että nykytilanteessa korot pompahtavat kerralla kunnolla ylöspäin.

– Kun taantumapelko iskee, niin korot tulevat nopeasti alas ja yleensä nousevat hitaammin takaisin, selvittää von Gerich.

3. Riskejä otetaan enemmän

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan yhtenä merkkinä taantuman selättämisestä on kuluttajien luottamuksen ja riskinottohalukkuuden kasvu. Hänen mukaansa siinä missä taantuma-aikana keskityttiin vain välttämättömiin menoihin, nousukaudella uskalletaan tehdä isompia hankintoja.

– Lähdetään esimerkiksi lomamatkalle, mikä on taantuman aikana laitettu jäihin.

4. Rakentaminen kiihtyy, autokauppa käy

Von Gerichin mukaan rakentaminen on yksi esimerkki syklisestä alasta, johon talouskehityksellä on vaikutusta. Hänen mukaansa rakentaminen toipuu huonoista ajoista yleensä muita aloja nopeammin.

– Vientiteolllisuudessa monet alat ovat syklisiä, kuten esimerkiksi konepajateollisuus tai metsäteollisuus.

Syklisellä alalla hän tarkoittaa suhdanneherkkää alaa, jonka kysyntä riippuu vahvasti yleisestä talouden vireestä. Nousukaudella tällaisella alalla menee vahvasti ja laskukaudella heikosti.

Talouskehityksellä on vaikutusta Von Gerichin mukaan myös siihen, miten auto- ja asuntokauppa käy.

5. Tulojen odotetaan paranevan

Niille, jotka säilyttivät työpaikkansa heikkoina talousaikoina, odotukset tulokehityksestä muuttuvat talouden kohentuessa positiivisimmiksi, sanoo von Gerich.

– Voi odottaa vähän parempia palkankorotuksia, mitä aiemmin on saanut.

6. Poliitikkojen puheet rohkaisevia

Von Gerichin mukaan taantuman ohittamisen huomaa myös poliitikkojen puheista. Hän sanoo, että synkkyys on puheissa jäänyt taakse ja nyt poliitikkojen puheissa näkyvät enemmän toiveet siitä, että talouskasvu ratkoo ongelmia.

– On unohdettu se, mitkä ovat rakenteelliset ongelmat ja pidemmän aikavälin näkymä.

Von Gerichin mukaan on nyt puhutaan enemmän siitä, kuinka kasvu yllättää positiivisesti, kun pitkään jouduttiin toteamaan ennusteiden olleen liian optimistisia.

Oppositiolta välikysymys soten valinnanvapaudesta

22 Maaliskuu, 2017 - 20:48

Oppositio aikoo jättää hallitukselle välikysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyvästä valinnanvapaudesta. Sote-uudistuksen valinnanvapausmalli on saanut kovaa kritiikkiä niin oppositiolta kuin asiantuntijoilta.

Hallituksen ajaman valinnanvapausmallin pelätään muun muassa vievän kehitystä taaksepäin, kasvattavan eriarvoisuutta ja lisäävän kustannuksia.

SDP aikoo kertoa lisätietoja liittyen välikysymykseen huomenna.

Suomen euroviisuedustaja ei jännitä eikä stressaa: "En ole edes kuunnellut muiden maiden kappaleita"

22 Maaliskuu, 2017 - 20:31
Mistä on kyse?
  • Norma John edustaa Suomea toukokuussa Kiovassa pidettävissä Euroviisussa
  • Duossa ovat Leena Tirronen ja Lasse Piirainen
  • Tirronen ei stressaa kisan takia vaan odottaa niitä rauhallisena
  • Maailmalta tulee fanipostia päivittäin

Leena Tirronen muistaa hyvin vajaan kahden kuukauden takaisen hetken. UMK:n finaali oli käyty, ja Norma John ja “Blackbird”-kappale julistettiin voittajaksi.

– Kyllä muistan sen hetken hyvin ja sen paniikin! nauraa Tirronen.

– Kumpikaan meistä eli minä tai Lasse Piirainen emme uskoneet, että veisimme voiton. Emme olleet ennakkosuosikkeja, ja edustimme kisassa aikalailla erilaista ääripäätä. Mutta totta kai, hyvältähän se tuntui!

Kisan jälkeiset päivät olivat aikamoista pyöritystä ja siirtymistä haastattelusta toiseen. Nyt elämä on rauhoittunut, mutta kohta hulina taas alkaa. Ukrainan Kiovassa pidettäviin Euroviisuihin on aikaa puolitoista kuukautta.

"Mitään pyrotekniikkaa meille ei tule!"

Duo ei ole hionut tai muuttanut kappaletta mitenkään. Tirronen ei ole varma, saisiko siihen enää edes koskea.

– Se on hyvä tällaisenaan, miksipä sitä muuttamaan.

Koreografia pysyy lähestulkoon samana kuin UMK:ssa, eli pääosassa on musiikki.

– Mitään pyrotekniikkaa meille ei tule! Jos siellä olisi jotain tulta ja lentäviä esineitä, ne veisivät huomion kappaleesta. Pidetään esitys simppelinä ja intensiivisenä.

Leena Tirrosen puku on valittu, mutta siitä hän ei vielä halua paljastaa mitään. Meikin ja kampauksen suunnittelun hän on ulkoistanut ammattilaisille.

– Ihanaa, että joku miettii minun puolestani, että miltä minun tukkani pitää näyttää.

Itse kisaviikon tapahtumista ja aikatauluista Tirronen ei vielä pahemmin tiedä. Mutta se on varmaa, että päivät ovat aamusta iltaan täynnä ohjelmaa.

Yle Faniposti maailmalta lämmittää

Leena Tirronen ei pahemmin stressaa Euroviisujen takia.

– Kappale ja esitys ovat valmiit, ja kisat menevät miten menevät, miksipä niitä etukäteen kauheasti miettimään.

Hän ei ole tutkinut netistä, millaista keskustelua euroviisufanit yhtyeestä ja kappaleesta käyvät. Sen sijaan fanit ovat lähestyneet häntä.

– Saan päivittäin postia eri puolilta maailmaa. Positiivista palautetta sieltä on tullut ja mukava tietää, että siellä on jo pientä fanikuntaa valmiina.

Tirronen ei myöskään ole kuunnellut tulevia kisakumppaneita.

– En ole kuullut yhtään kappaletta. Jos niitä kuuntelisi etukäteen, alkaisi ehkä pohtia ja jännittää sitä, onko siellä mukana liian samantyylisiä kappaleita kun meidän “Blackbird”. Kyllähän ne sitten siellä kisoissa kuulee, toteaa Tirronen rauhallisesti.

Kilpailun semifinaalit järjestetään Kiovassa 9. ja 11. toukokuuta ja finaali 13. toukokuuta 2017.

Ministeri Lintilä: Uudenkaupungin autotehdas osoittaa, että valmistava teollisuus voi menestyä Suomessa

22 Maaliskuu, 2017 - 20:25

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on tyytyväinen Valmet Automotiven autotehtaan menestykseen. Hänen mukaansa tehtaan menestys on ylittänyt kaikki odotukset.

Yhtiö ilmoitti tänään, että se on saanut uuden merkittävän tilauksen autovalmistaja Daimlerilta.

Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa Daimlerin omistaman Mercedes-Benzin uuden sukupolven kompaktiluokan mallia, jota ei ole toistaiseksi julkistettu.

– Valmet Automotiven autotehtaan menestys on ylittänyt kovimmatkin odotuksemme, Lintilä sanoo.

Yle

Lintilän mukaan sopimus on yksi vakuuttavimmista osoituksista siitä, että korkeaan osaamiseen perustuva valmistava teollisuus voi edelleen menestyä Suomessa.

– Autoteollisuus on Uudessakaupungissa ja lähialueilla yhä merkittävämpi työllistäjä. Myös tehtaan menestyksen välilliset vaikutukset alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen ovat huomattavat.

Ministerin mukaan on ilo onnitella yritystä määrätietoisesta ja tuloksellisesta kehitystoiminnasta.

Valmet Automotive ilmoitti, aloittavansa rekrytointikampanjan, jolla haetaan noin 1 060 uutta autonrakentajaa Uudenkaupungin tehtaalle.

Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee 2 300 ihmistä. Lähiaikoina työt aloittaa 300 uutta työntekijää. Yhtiö arvioi, että vuoden loppupuolella työntekijöitä tulee olemaan noin 3 700.

Lue myös:

Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa Mercedes-Benzin uutta mallia – luvassa jo sitä ennen tuhat uutta työpaikkaa

Analyysi: Robotit pelastavat Suomen työpaikat – Uusikaupunki sen todisti

Ministeri Lindström: Nollatuntisopimusten ongelmat korjataan lakiteitse

22 Maaliskuu, 2017 - 19:56

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämisestä sai tänään eduskunnan täysistunnossa ymmärtämystä, mutta ehdoton kielto ei saanut enemmistön kannatusta.

Aloitetta käsitellyt työ- ja tasa-arvovaliokunta oli perustellut kielteistä kantaansa sillä, että kielto vaikeuttaisi yrityksiä, joissa työvoiman tarve vaihtelee ennakoimattomasti. Valiokunnan enemmistön mukaan ongelmat voitaisiin arvioida työaikalainsäädännön kokonaisuudistuksessa.

SDP, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit olivat vaatineet lakeja epäkohtien korjaamiseen.

Nollatuntisopimukset koskevat 83 000 työntekijää, joista reilut 10 000 haluaisi työskennellä nykyisiä työtunteja enemmän.

Työntekijä ei tiedä minkä verran työtunteja on luvassa

Työntekijälle voi olla luvassa muutama työtunti viikossa tai ei yhtään. Toisaalta kolmannes nollatuntisopimuksilla työskentelevistä tekee työtä käytännössä täyspäiväisesti ja vakituisesti.

Nollatuntisopimuslaisia voi sitoa kilpailukielto, eli toiselle työnantajalle ei saa tehdä töitä, vaikka työtunteja kertyisi vain vähän.

Työvoimatoimistot voivat määrätä karenssia, jos nollasopimuslaiselle on tarjolla vain vähän töitä. Tämä saatetaan tulkita irtosanoutumiseksi.

Työnantajat voivat saada nollasopimuksista etua, sillä niillä voidaan kiertää normaaleja työnantajan velvoitteita.

Työministeri: Nollasopimuksiin reilut säännöt

Työministeri Jari Lindströmin mukaan ehdoton kielto olisi johtanut siihen, ettei töitä tarjottaisi, eikä työntekijöiden asema paranisi. Toisin kuin eduskunnan valiokunta, Lindström kannatti kuitenkin pelisääntöjen sopimista lakiteitse.

– Minun on hyvin vaikea nähdä, miten niitä tulisi ilman lainsäädäntöä. Ehkä tämä on enemmän sitten näistä sanoista kiinni, eli "arvioida" tai sitten oikeasti tehdä jotakin, ja kyllä minulla on halu tehdä jotakin tälle asialle, Lindström sanoi eduskunnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen työryhmä valmistelee parhaillaan nollasopimusten pelisääntöjä.

Ministeri lupasi, että nollasopimusten säännöistä päätetään jo hallituksen puolivälin tarkastelussa ensi kuussa.

– Tämä on siellä kymppilistassa, joka työmarkkinajärjestöjen kanssa on yhdessä sovittu.

Lotta Lepistö voitti kevätklassikon Belgiassa - "Pää on nyt avattu!"

22 Maaliskuu, 2017 - 19:54

Lotta Lepistö otti kauden avausvoittonsa Dwars Door Vlaanderen -kevätklassikossa Belgiassa. 114 kilometrin kilpailu poljettiin kuudennen kerran ja reitillä nähtiin kevään kilpailuille tyypillisiä mukulakiviosuuksia ja kapeita teitä. Legendaariset mukulakivimäet Oude Kwaremont ja Paterberg olivat myös mukana naisten kovatasoisessa kisassa.

Kilpailu ratkaistiin kuudentoista kuskin irtiotossa, jossa olivat mukana Cervélo-Biglan Lotta Lepistö ja Lisa Klein. Canyon SRAM -tallin neljä ajajaa yrittivät vuoronperään iskeä irti, mutta Lepistö ja Klein kestivät mukana. Maalisuoralle tultaessa oli selvää, että voitosta käydään loppukirikamppailu vielä mukana olevien yhdeksän kuskin kesken. Lepistö on tehnyt itseään tunnetuksi kirinaisena, jonka loppurutistukselle ei tällä kertaa löytynyt vastaajaa.

- Lisasta oli todella iso apu minulle irtiotossa. Kauden avausvoiton myötä apina lähti selästä ja nyt on vapautunut fiilis. Pää on nyt avattu! Lepistö kommentoi kilpailun jälkeen tulevaa ennakoiden.

Kisassa oli mukana myös Laura Vainionpää, joka ei aivan kisataktiikassaan onnistunut ja jäi sijalle 90.

Li Andersson linjaa vasemmistoliiton kuntavaaliteemat – katso tv-puhe suorana kello 20

22 Maaliskuu, 2017 - 19:45

Vasemmistoliiton Puoluepäivä huipentuu illalla puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin suoraan tv-puheeseen. Lähetys alkaa TV1:ssä kello 20.

Kuntavaalit ovat Li Anderssonin ensimmäiset vaalit puoluejohtajana. Andersson valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi viime kesänä.

Edellisissä kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 8 prosentin kannatuksella yhteensä 640 edustajaa läpi valtuustoihin. Nyt puolue hakee kannatusta vastustamalla hallituksen sote-linjauksia ja kannattamalla kohtuuhintaista asumista.

Anderssonin puhe lähetetään lisäksi Areenassa ja sitä voi katsoa myös ylläolevasta ikkunasta. Puheen jälkeen kello 21 vasemmistoliiton puheenjohtaja on Ylen tentattavana suorassa lähetyksessä TV1:ssä.

Yle esittelee joka tiistai, keskiviikko ja torstai yhden kuntavaaleihin valmistautuvan eduskuntapuolueen. Puoluepäivän aikana Ylen eri välineissä pureudutaan puolueen vaaliteemoihin, ehdokkaisiin ja näkemyksiin kuntavaalikysymyksistä.

Oletko jo kokeillut Ylen kuntavaalikonetta? Tai katsonut Ylen vaaligalleriasta ehdokkaita?

Venäjän laulajan blokkaaminen Kiovan Euroviisuista ei yllättänyt viisuväkeä: "Politiikka heijastuu aina kisoihin, vaikka se virallisesti pidetään poissa"

22 Maaliskuu, 2017 - 19:03

Kiovan toukokuisten Euroviisujen ympärillä kuohuu taas. Ensin järjestelyt olivat ajautumassa kaaokseen, sitten fanilipuista nousi jupakka ja nyt Ukraina ilmoitti, ettei Venäjän Julia Samoilova voi osallistua kisoihin. Syynä on se, että Samoilova konsertoi Venäjän valtaamalla Krimillä kesällä 2015.

Ukrainan mukaan Krimillä konsertoivien ulkomaalaisten pitää anoa lupa Kiovasta ja kun näin ei tehty, on seurauksena kolmen vuoden maahantulokielto.

Suomalaisten viisufanien suhtautuminen uutiseen on ollut kahtalaista, summaa keskustelu- ja uutissivusto Viisukuppilan päätoimittaja Kaisa Iivonen.

– Toiset ovat sitä mieltä, että kun Ukraina on ottanut Euroviisut järjestääkseen, niin kaikki osallistujat pitäisi päästää maahan. Toisaalta löytyy ymmärrystä sille, että Ukrainan säännöt ovat Ukrainan sääntöjä ja he ovat tehneet poliittisia päätöksiä myös riippumatta Euroviisuista.

Iivosen oma mielipide on se, että Venäjä tiesi, mihin ryhtyi valitessaan Samoilovan viisuedustajakseen.

– Voisin kuvitella, että venäläiset ovat olleet täysin tietoisia siitä, että tällainen sääntö Ukrainassa on. Itse olen sitä mieltä, että venäläiset tiesivät, että näin voi käydä.

Päätös lisää kisojen dramatiikkaa. Iivonen ei silti usko, että Euroviisut olisivat vaarassa, tai että muut maat jättäytyisivät pois solidaarisuudesta Venäjää kohtaan. Kaikenlaista on tullut vastaan ennenkin.

– Euroviisut ovat aina olleet poliittiset, mutta se johtuu siitä, että maailma on. Euroviisut heijastelevat aikaansa ja poliittisia tilanteita, vaikka politiikka yritetäänkin virallisesti erossa pitää. Luulen että Euroviisut saadaan tänäkin vuonna vedettyä läpi ihan kunnialla.

Ukrainan Jamala voitti viisut viime vuonna.EPA / Maja Suslin Ukraina ja Venäjä ovat selvitelleet välejään viisuissa aiemminkin

Ukrainan ja Venäjän kireät välit ovat heijastelleet Euroviisuihin jo usean vuoden ajan. Kööpenhaminassa 2014 Venäjän edustajalle buuattiin ja seuraavana vuonna Ukraina jätti sodan takia Euroviisut väliin.

Viime vuonna Ukrainan voitokas kappale, Jamalan esittämä 1944 pisti koko kisan säännöt tiukoille. Politiikasta ei saa laulaa.

Jamalan laulu käsitteli sitä, miten Stalin pakkosiirsi vuonna 1944 tataarit Mustaltamereltä Keski-Aasiaan. Yleisesti katsottiin, että laulu on allegoria Krimin nykytilanteelle.

Ukraina koetteli sääntöjen rajoja jo vuonna 2005, mutta taipui silloin muuttamaan edustuskappaleensa sanoja. Laulu käsitteli oranssia vallankumousta.

Venäjällä on ollut kitkaa myös muiden entisten neuvostomaiden kanssa. Georgia ilmoitti jättävänsä kisat väliin 2009, kun viisuorganisaatio ilmoitti, ettei Stefane & 3G:n We Don't Wanna Put In -kappaleen esittäminen käy laatuun.

Itävallan Conchita Wurst lehdistötilaisuudessa viisuvoittonsa jälkeen.Kasper Palsnov / EPA Politiikka on aiheuttanut viisuturbulenssia lukuisia kertoja

Poliittinen nokkapokka on ristiriidassa laulukilvan alkuperäisen, ylevän idean kanssa. Euroviisujen tavoite oli yhdistää toisen maailmansodan traumatisoimaa Eurooppaa. Ensimmäisiin kisoihin vuonna 1956 tosin osallistui vain seitsemän maata. Sittemmin Euroopan käsitettä on venytetty tarpeen mukaan. Nykyisin esimerkiksi Australialla on pysyvä osallistumisoikeus.

Hyvää pataa keskenään olevat maat ovat perinteisesti palkinneet toisiaan pisteidenjaossa, mutta kuumempaakin poliittista vääntöä on nähty.

Lontoon Euroviisuissa 1968 vastakkain olivat Francon Espanjan sotilasdiktatuuri ja teini-idoli Cliff Richard. Espanja voitti, vaikka laulun La La La esittänyt Massiel oli kutsuttu esiintymään vain viikkoa ennen kilpailua. Alkuperäinen laulaja, Juan Manuel Serra oli ajettu maanpakoon, sillä hän halusi esittää kappaleen katalaaniksi. Seuraavana vuonna Itävalta boikotoi Euroviisuja vastalauseena Espanjan diktatuurille.

Israel voitti Euroviisut ensimmäisen kerran vuonna 1978. Jordaniaa jo pelkkä Israelin osallistuminen riipi niin paljon, että se näytti esityksen ajan televisiossaan kukkia israelilaislaulajien sijaan. Lisäksi maa ilmoitti Belgian voittaneen.

Vuosien varrella edustuskappaleissa on laulettu Euroopan yhdentymisen riemusta, Brandenburgin portista ja vähintään vihjailtu oikeuksien vaatimisesta seksuaalivähemmistöille. Itävallan parrakkaan, naiseksi pukeutuvan Conchita Wurstin osallistuminen herätti vastalauseaallon Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Maat kaavailivat jopa sitä, etteivät televisioi kisoja tai ainakin leikkaavat Wurstin osuuden pois, mutta protesti lässähti.

Euroviisuhistorian dramaattisimpia hetkiä koettiin 1993, kun Bosnia-Hertsegovinan edustajat saapuivat piiritetystä Sarajevosta henkensä uhalla viisukisaan Irlantiin.

Keränen ratkaisi KalPalle ja Suomela JYPille - näin etenivät puolivälierät

22 Maaliskuu, 2017 - 19:01

Kuuntele puolivälieriä suorana Yle Puheessa.

Puolivälierät (4 voittoa) JYP - HPK je 3-2 (0-1, 1-1, 1-0, 1-0)

KalPa - Pelicans je 2-1 (0-0, 0-1, 1-0, 0-0, 1-0)

Best Friend vetää myynnistä tuotantoerän Bones-pururullia – syynä rullasta löytynyt naula

22 Maaliskuu, 2017 - 18:51

Best Friend Group Oy vetää myynnistä tuotantoerän Bones-pururullia. Takaisinveto tehdään, koska yhdestä rullasta löytyi eilen ruosteinen naula.

Takaisin vedetään Best Friendin maahantuomat Bones-pururullat kanafileellä, joiden parasta ennen -päivämäärä on heinäkuussa 2017 (pakkauksessa 07.2017).

Takaisin vedettävän erän tuoteseloste. Erän parasta ennen -päivämäärä on heinäkuussa 2017.Markku Leskinen

Best Friend Oy:n toimitusjohtaja Caspar Berntzen kertoo, että tuotantoerä vedetään myynnistä varmuuden vuoksi.

– Kyseessä on mitä ilmeisimmin yksittäistapaus, mutta yksikin on liikaa. Vedämme kyseisen tuotantoerän takaisin, koska olemme vastuullinen toimija ja lemmikkieläinten paras on meille tärkeintä, sanoo Berntzen.

Ostamansa pakkauksen voi palauttaa liikkeeseen tai postittaa Best Friend Oy:lle.

Naula läpäisi metallinpaljastimet

Eilen rovaniemeläinen koiranomistaja löysi ostamastaan pururullasta viisisenttisen, ruosteisen naulan ja teki löydöstään reklamaation. Vielä on epäselvää, miten naula on joutunut rullaan, ja kuinka rulla on edennyt tuotannon metallinpaljastimien läpi myyntiin asti.

– Olemme olleet yhteydessä valmistajaan, joka tutkii asiaa. Tällaista ei pitäisi päästä tapahtumaan, sanoo Berntzen.

Luita valmistetaan kolmella mantereella: Euroopassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Berntzenin mukaan takaisinvedettävät pururullat on valmistettu Kiinassa.

Berntzenin mukaan tehtaiden tulee täyttää tiukat standardit, ennen kuin ne hyväksytään Best Friendin yhteistyökumppaniksi. Tehtaita myös auditoidaan säännöllisesti.

Best Friend myy Pohjoismaissa lähes 10 miljoonaa luuta vuodessa.

Pururullasta löytyi naula, joka on pituudeltaan noin viisi senttiä ja paksuudeltaan neljä millimetriä.Markku Leskinen Monitahoinen tuotantoprosessi

Pururullien valmistuksessa on monta vaihetta.

Ulkona kuivatut raaka-ainevuodat leikataan ensin pienemmiksi osiksi ja upotetaan veteen. Vedessä pehmenneet vuodat kääritään käsin. Sitten ne kuivataan ja sterilisoidaan kuumalla ilmalla.

Tämän jälkeen rullat menevät metallinpaljastimen läpi ensimmäisen kerran. Kaiken kaikkiaan rullat käyvät metallinpaljastimessa kaksi kertaa.

Kanafileet kiedotaan käsin rullan ympärille, minkä jälkeen rullat jälleen kuivataan ja sterilisoidaan. Esitarkastuksen jälkeen rullat pakataan pakkauksiinsa ja edelleen laatikoihin.

Eduskunnassa väiteltiin Suomen EU-linjasta – pääministeri Sipilän mukaan Suomi on EU:n ytimissä

22 Maaliskuu, 2017 - 18:42

EU-maiden johtajat kokoontuvat lauantaina Roomaan juhlimaan EU:n 60-vuotista taivalta. Uudessa Rooman julistuksessa linjataan EU:n tulevaisuutta.

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli päivällä Suomen EU-linjaa.

Oppositiosta SDP, vasemmistoliitto ja RKP arvostelivat hallituksen EU-politiikkaa vaisuksi.

– Me olemme jättäneet tänään suuren valiokunnan päätökseen lausuman. Odotamme nyt hallitukselta aktiivisempaa otetta ja kantaa siihen, mikä on Suomen paikka mahdollisesti muodostuvassa eri nopeuksien EU:ssa, SDP:n Tytti Tuppurainen kertoi.

Tuppuraisen mukaan on sanomattakin selvää, että SDP:n näkemys on, että Suomen asema turvataan olemalla EU:n ytimessä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui opposition moitteet.

– Emme me missään sivuraiteella ole olleet. Kyllä Suomi on käytännössä näistä eritahtisista osista valinnut aina sen mukana olemisen tien. Kyllä Suomi on ytimissä ollut, Sipilä vakuuttaa.

"EU-linja on kirkas ja selvä"

Pääministerin mielestä hallituksen EU-linja on myös selkeä.

– Kyllä se on kirkas ja selvä, ja kyllä se tuossa Rooman julistuksessa myöskin tulee näkymään, Sipilä toteaa.

SDP:n Tuppuraisen mukaan Suomen linja jää hämäräksi.

– Olen kyllä eri mieltä. Ei selvää strategiaa oikein ole. Näyttää siltä, että Suomi nyt seuraa, mitä EU:ssa tapahtuu, mutta omaa kirkasta linjaa siitä, mihin suuntaan unionia haluttaisiin viedä, ei tunnu olevan, Tuppurainen valittaa.

Sipilä: Hallituksen sisällä ei riitaa

Hallituspuolueista perussuomalaisilla on ihan omat EU-tavoitteensa. Puolueesta kuuluu ääniä, jotka vaativat jopa kansanäänestystä Suomen EU-erosta.

Pääministeri Sipilä kiistää, että hallituksen sisällä olisi riitaa EU-linjasta.

– Sellaista äänestystä ei järjestetä tämän hallituksen toimesta. Se on selvä asia. Rooman julistuksen sisällä olevat linjaukset ovat hyvin linjassa hallitusohjelman kanssa ja kaikki hallituspuolueet ovat näitten linjausten takana, Sipilä sanoo.

Utsjoella epäillään kahta tuhopolttoa – molemmat Metsähallituksen rakennuksia

22 Maaliskuu, 2017 - 17:51

Poliisi epäilee, että Utsjoella tässä kuussa palaneet kaksi Metsähallituksen rakennusta on sytytetty tahallaan. Keskusrikospoliisi on aloittanut palojen tutkinnan yhdessä Lapin poliisilaitoksen kanssa.

Utsjoen luontotupa kirkonkylän keskustassa tuhoutui tulipalossa 8. maaliskuuta ja muun muassa puun varastointiin käytetty rakennus kirkonkylän eteläosassa paloi viikko sitten 16. maaliskuuta.

Metsähallitus ei vielä laskenut vahinkojen kokonaismäärä, mutta vahingot ovat merkittävät. Poliisi selvittää liittyvätkö palot toisiinsa ja tutkinta on vasta alkutekijöissään.

Ylä-Lapissa toimiva puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi kertoo, että Metsähallituksella ei ole tällä hetkellä korvaavia tiloja Usjoella.

Luontotupa oli auki kesäisin ja siellä toimi myös kunnan matkailuneuvonta. Tuvassa oli myös Pirjo Seurujärven työskentelytila ja siellä pidettiin erilaisia palavereita.

Poliisi varoittaa nuorten itsemurhapelistä – Blue Whale -peliä epäillään myös huijaukseksi

22 Maaliskuu, 2017 - 17:47

Itä-Uudenmaan poliisi varoittaa Facebook-sivuillaan Blue Whale -nimisestä itsemurhapelistä. Peli on poliisin mukaan aiheuttanut ahdistusta ja ihmetystä vantaalaisessa koulussa, jossa nuoret ovat puhuneet asiasta opettajan kanssa.

Blue Whale-peli leviää sosiaalisessa mediassa ja sen arvellaan olevan peräisin Venäjältä. Esimerkiksi poliisin Facebook-päivityksen keskustelussa peliä pidetään harhautuksena.

Yle Uutiset on tavoitellut Itä-Uudenmaan poliisia selventämään tilannetta, tuloksetta.

Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen ei ole tullut pelistä yhteydenottoja, ei myöskään Suomen Mielenterveysseuran Sekaisin-chattiin.

– Tällaiset tulevat meidän tietoomme usein viiveellä. Omat työntekijät ovat asiasta puhuneet, sillä tietoa on tullut lasten kouluista, kertoo Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana.

Poliisin mukaan kyse on venäläisestä itsemurhapelistä, jossa pelaaja suorittaa erilaisia tehtäviä 50 vuorokauden ajan. Tehtävät saattavat olla viiltelyä, raakojen kauhuelokuvien katselua ja autojen edessä makaamista. 50. tehtävä on itsemurhan yrittäminen.

Asiasta on uutisoitu useissa maissa, muun muassa Englannissa.

Copyright © 2009-2017     www.canews.fi