Tiistai, 27 Kesäkuu 2017
CANews – myös näköislehtenä arkistossamme!

YLE Suomi

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Pääuutiset
Syötteen kokonainen osoite. 52 min 40 s sitten

Kerro kokemuksesi vuokralla asumisesta: Paljastuiko asunto sikolätiksi tai tuliko omistaja omilla avaimilla sisään?

19 Tammikuu, 2038 - 06:14

Onko sinulla ollut ongelmia vuokranantajasi kanssa? Saitko omituisia ehdotuksia tai vaatimuksia sopimusta allekirjoittaessasi?

Yllättikö vuokranantajasi astelemalla sisään omilla avaimilla?

Saitko takuuvuokrasi takaisin sovitusti? Oliko teillä näkemyseroja siitä, menevätkö esimerkiksi reiät seinässä tai maalipinnan haalistuminen asunnon luonnollisen kulumisen piikkiin?

Kerro meille tarinasi. Koostamme kokemuksien pohjalta juttua, jossa etsimme asiantuntijoiden kanssa ratkaisut vuokralaisten yleisimpiin ongelmiin. 

Emme julkaise kommentteja tai kokemuksia, joissa mainitaan ihmisten nimiä.

Raportit paljastavat: Turun telakan alihankkijafirmoissa palkkoja on poljettu

1 tunti 26 min sitten

Ulkomaisille työntekijöille on maksettu liian pientä palkkaa Turun telakan alihankkijafirmoissa, selviää Ylen haltuunsa saamista asiakirjoista.

Osassa alihankkijoiden firmoissa on maksettu palkkoja alle työehtosopimusten. Puutteita on ilmennyt myös työaikakirjanpidossa, työterveyshuollon järjestämisessä, ylitöiden korvaamisessa ja työajan tasoittamisjärjestelmässä, asiakirjoista selviää.

Yle pyysi aluehallintovirastolta Turun telakan alihankkijoille tehtyjen työsuojelutarkastusten raportteja nähtäväkseen. Yle sai käsiinsä yhteensä 12 alihankkijayrityksiä käsittelevää raporttia aikaväliltä 03/2016–01/2017.

A-studio käsitteli maanantaina Turun telakan vaikeuksia saada riittävästi työvoimaa, kun alueen talous kasvaa.

Useamman kerran raporteissa on mainittu liettualainen alihankkijayritys Uab Sande. Yrityksen tilanne ei ole korjaantunut kehotuksista huolimatta. Tälle yritykselle aluehallintovirasto on antanut kehotuksen työsyrjinnän lopettamisesta jo 4. heinäkuuta 2016.

Yle kysyi Meyerilta, vieläkö Uab Sande on telakan alihankkajana, mutta ei saanut vastausta.

Kuinka isosta ilmiöstä on kyse?

Meyerilta arvioitiin Ylen A-studiolle aiemmin, että sillä on laivanrakennuksessa 400–500 yritystä suorassa alihankkijasuhteessa. Telakalla käy päivittäin töissä 3 000–4 000 työntekijää, joista noin puolet alihankkijayrityksissä.

A-studion tietojen mukaan aluehallintovirasto on tehnyt Turun telakan alihankkijayrityksiin tarkastuksia parin viime vuoden aikana yhteensä 30–40 kappaletta.

Kuluvan kevään aikana alihankkijayrityksiin ei tarkastuksia ole tehty.

Riku Aalto A-studiossa: Emme ole saaneet telakan johdolta vastakaikua

Turun telakan alihankkijafirmojen tilanteesta keskusteltiin A-studiossa maanantaina. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että liitto on pyrkinyt viestittämään telakan työntekijöiden tilanteesta telakan johdolle.

– Olemme myöskin pyrkineet kertomaan telakan johdolle, että kannattaisi pelisääntöjä tarkastaa. Mutta valitettavasti emme ole saaneet sieltä vastakaikua, Aalto sanoi.

A-studiossa vieraillut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi ottavansa asian vakavasti.

– Hiukan kummeksun, kun meillä on kuitenkin tilaajavastuulaki. Joku ottaa nyt kyllä kovia riskejä, jos näin tekee, koska pitää muistaa, että tilaaja on kuitenkin siitä vastuussa, Lintilä sanoi.

Ministeri Lintilä otaksuu, että aiemmin Meyer on elänyt hyvin lyhyiden tilauskantojen varassa.

– Nyt ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, että on pidempää näkymää. Koko alihankintaketjun rakentaminen kestävällä tavalla on tärkeää. Sen pitää olla läpinäkyvä ja että kaikille kuuluu se osa mikä kuuluu, Lintilä sanoo.

Yle pyysi tätä artikkelia varten haastattelua Turun Meyerin telakan viestintäjohtajalta Tapani Myllyltä, mutta hän ei ehtinyt asiaa tiistaina päivällä kommentoida. Aiemmin Mylly sanoi A-studiolle, että mahdollisiin rikkeisiin telakka puuttuu.

Jyrkkä maahanmuuton vastustaminen ajaa valtuutetun sivuun kunnan päätöksenteosta – "Puhe on välillä halveksivaa ja yksipuolista suhtautumista maahanmuuttajiin"

1 tunti 32 min sitten

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon maahanmuuttokriittisyys heijastuu myös kuntakentälle. Kemiläinen perussuomalainen valtuutettu Harri Tauriainen on Jussi Halla-ahon kannattaja. Hän äänesti kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa Halla-ahoa puheenjohtajaksi. Tauriainen tunnetaan Kemissä jyrkkänä maahanmuuton vastustajana.

Kemin vasemmistoliiton ja samalla suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Henttinen sanoo, että Tauriaisen aloitteet ja esitykset ovat hyvin pitkälti yhden asian aloitteita. Tuoreimmassa aloitteessaan Kemin valtuuston kaksi perussuomalaista esittävät kuntalaisäänestyksen järjestämistä maakuntavaalien yhteyteen. Esitetyssä äänestyksessä olisi kaksi vaihtoehtoa: Ei yhtään kiintiöpakolaista tai valtuustolle oikeus päättää.

– Tauriaisen ryhmä on itse ajanut itsensä eräänlaiseen paitsioon. Puhe on välillä halveksivaa ja yksipuolista suhtautumista maahanmuuttajiin, Henttinen sanoo.

Kerroimme aiemmin jutussamme, miten Tauriaisesta tuli ensimmäisen perussuomalainen valtuutettu perinteisesti vasemmiston hallitsemassa Kemissä.

Tauriainen on jakanut sosiaalisessa mediassa valkoista ylivaltaa kannattavaa sisältöä. Esimerkiksi vuonna 2012 Tauriainen oli jakanut Facebook-tilillään white power -aatetta, eli valkoista ylivaltaa edustavan kuvan. Aatteen mukaan valkoiset ihmiset ovat muita ihmisryhmiä parempia ja arvokkaampia. Kuvassa luki englanniksi: Pelasta rotumme ja kotimme.

Myöhemmin Tauriainen on poistanut Facebook-tililtään valkoisen ylivallan -aatetta esittelevän valokuvan, sekä muita rasistisia päivityksiä vuodelta 2012.

– White power -kuvalla halusin herättää sillä keskustelua. Ei sitä tekemättömäksi saa ja vastuu pitää kantaa, Tauriainen sanoo.

Facebookissa Tauriainen jakaa säännöllisesti linkkejä Suomen Sisusta kertoviin artikkeleihin. Tauriainen kertoo olevansa Suomen Sisun jäsen. Suomen suojelupoliisi on määritellyt Suomen Sisun äärioikeistolaiseksi järjestöksi.

Yhteistyötä erimielisyyksistä huolimatta

Ruotsissa muut puolueet eivät ole halunneet tehdä yhteistyötä maahanmuuttoa vastustavien ruotsidemokraattien kanssa. Suomessa on perinteisesti haluttu tehdä yhteistyötä erilaisista näkemyksistä huolimatta.

– En erottelisi Tauriaista kategoriaan tai laatikkoon. Jokainen tekee omanlaistansa politiikkaa, sanoo Kemin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Marko Leskio.

Kemin Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag sanoo, että Tauriaisen ideologiaa ja poliittisia kannanottoja on välillä vaikea ymmärtää.

– Välillä keskustelu on asiallista ja joskus tulee puheenvuoroja ja kommentteja, missä ei voi olla sillä kannalla, mitä hän esittää. Täysin vieras maailma itselle, Sonntag sanoo.

Näin EU on kurmuuttanut yhdysvaltalaisfirmoja: Googlen lisäksi syntilistalla Apple, Microsoft ja Facebook

1 tunti 47 min sitten

Google ei ole suinkaan ainoa amerikkalainen teknologiajätti, jota EU on rangaissut pelisääntöjensä rikkomisesta.

Tässä on kertaus lähivuosien tärkeimmistä yhdysvaltalaisia yhtiöitä koskevista sakko- ja veropäätöksistä, joista monista on tehty valituksia.

Google

Google sai tiistaina 2,4 miljardin euron sakot oman verkkokauppapalvelunsa suosimisesta verkkohauissa. Kaksi muuta Googlea koskevaa tutkintaa on yhä kesken.

EU epäilee Googlen käyttävän mobiililaitteiden Android-käyttöjärjestelmän hallitsevaa markkina-asemaa hyväkseen asettamalla esimerkiksi rajoituksia laitevalmistajille. Android-tutkinta aloitettiin huhtikuussa 2016.

Myös Googlen verkkomainontaliiketoimintaa epäillään hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttämisestä. Kilpailukomissaari Margrethe Vestager sanoi heinäkuussa 2016 komission olevan huolissaan siitä, että Google rajoittaa kilpailijoidensa mahdollisuuksia sijoittaa hakupalvelujensa mainoksia kolmansien osapuolien verkkosivuille.

Apple

EU-komissio määräsi Applelle viime vuoden elokuussa 13 miljardin euron veromätkyt sillä perusteella, että yhtiön Irlannin kanssa tekemät verosopimukset olivat laittomia.

Vestager sanoi, että kolmen vuoden tutkimusten aikana havaittiin Applen veroprosentin pienentyneen selvästi. Kun yhtiö maksoi vuonna 2003 yhden prosentin veroa tekemistään voitoista Euroopassa, oli veroprosentti vuonna 2014 pudonnut 0,005 prosenttiin.

Starbucks

Lokakuussa 2015 komissio määräsi kahvilaketju Starbucksin maksamaan Hollannille 30 miljoonaa euroa jälkiveroja. Tässäkin tapauksessa komissio katsoi, että Hollannin solmimat verosopimukset antoivat Starbucksille laitonta etua.

McDonald's

EU alkoi joulukuussa 2015 selvittää myös pikaruokaketju McDonald'sin verojärjestelyjä Luxemburgissa. Syy on sama kuin Starbucksin ja Applen kohdalla: Luxemburgin kanssa solmittujen verosopimusten epäillään vastanneen laitonta valtiontukea.

Amazon

Komissio tutkii myös verkkokauppayhtiö Amazonin verosopimuksia Luxemburgissa. Tutkinnan aloittamisen jälkeen talouslehti The Wall Street Journal kertoi Amazonin muuttaneen veronmaksukäytäntöjään siten, että myyntituloja ilmoitetaan useisiin eri EU-maihin.

Kesäkuussa 2015 EU-komissio aloitti lisätutkinnan Amazonin e-kirjajakelusta.

Microsoft

Historiallisessa vuoden 2013 tapauksessa komissio antoi Microsoftille 561 miljoonan sakot siitä hyvästä, että sen Windows 7 -käyttöjärjestelmän asiakkaiden oli ollut pakko käyttää Internet Explorer -verkkoselainta.

EU:lla on ollut muitakin kiistoja Microsoftin kanssa. Vuonna 2008 unioni sakotti yhtiötä 800 miljoonalla eurolla, koska se ei noudattanut määräystä jakaa kilpailijoiden kanssa tietoja, jotka olisivat auttaneet niitä tekemään ohjelmansa yhteensopiviksi Windowsin kanssa.

Facebook

Komissio määräsi Facebookille toukokuussa 110 miljoonan euron sakot sillä perusteella, että se oli antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa julkisuuteen, kun se osti viestipalvelu WhatsAppin vuonna 2014.

Facebook oli antanut komission ymmärtää oston yhteydessä, ettei se pysty yhdistämään automaattisesti Facebookin ja WhatsAppin käyttäjätilejä. Kaksi vuotta myöhemmin Facebook ilmoitti kuitenkin, että tällainen mahdollisuus on olemassa.

Intel

Siruvalmistaja Intel sai toukokuussa 2009 runsaan miljardin euron sakot hallitsevan markkina-asemansa hyväksikäytöstä. EU:n mukaan se oli käyttänyt asemaansa hyväkseen murskatakseen pääkilpailijansa AMD:n. Sakot olivat EU-historian suurimmat tähän päivään saakka.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset

Petteri Orpo sotesta: "Pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen"

2 tuntia 9 min sitten

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen kuuluva niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukaista, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

– Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että tämä niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen, Orpo sanoi tänään eduskunnassa. Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tänään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021.

Orpon mukaan terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisen törmääminen perustuslakiin ei ole ongelma.

– Tämä yhtiöittäminen itsessään ei ole ollut poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus. Kun olen asiaa selvittänyt, minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää.

Perustuslakivaliokunnalta odotetaan tällä viikolla lausuntoa uudesta maakuntamallista ja sote-uudistuksesta. Yle kertoi jo eilen, että kokoomuksen ajamaan valinnanvapauteen liittyvä terveyspalveluiden yhtiöittämispakko törmää perustuslakiin, mistä syystä sitä pitää muuttaa.

– Jos se (yhtiöittäminen) halutaan muutettavaksi, me muutamme sen. Mutta emme tingi valinnanvapaudesta. Siihen hallitus on sitoutunut osana kokonaisratkaisua. Sen me tulemme tekemään. Löydämme siihen keinon, jolla valinnanvapaus toteutuu, Orpo sanoi tänään tiistaina.

Juttua tarkenettu 27.6. klo. 17.57. Ilmaisu: "kokoomuksen ajama terveyspalveluiden yhtiöittämispakko" on muutettu muotoon: "kokoomuksen ajamaan valinnanvapauteen liittyvä terveyspalveluiden yhtiöittämispakko."

Välimereltä pelastettu parissa päivässä 13 500 turvapaikanhakijaa – Italiaan saapunut tänä vuonna ennätysmäärä ihmisiä

2 tuntia 22 min sitten

Välimerellä on viimeisen kahden päivän aikana pelastettu 13 500 turvapaikanhakijaa. Heidät tuodaan Etelä-Italiaan Sisilian ja Calabrian satamakaupunkeihin.

Italiaan on alkuvuonna saapunut YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan yli 72 000 turvapaikanhakijaa, mikä on selvästi enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuosi 2016 oli Italiassa ennätysvuosi, kun maahan saapui yli 181 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan entisestään.

Libyan rannikolla toimii lukuisia Italian viranomaisten sekä avustus- ja vapaaehtoisjärjestöjen pelastusaluksia. Tästä huolimatta Välimerellä on tänä vuonna hukkunut yli 2 000 turvapaikanhakijaa.

Analyysi: Ärsytetty Venäjä on alkanut ärhennellä vaarallisesti ilmassa

2 tuntia 45 min sitten

Itämerellä sotilasliikenne on vilkastunut niin, että hävittäjät tuntuvat kohtaavan toisiaan tämän tästä.

Sotilasliitto Nato panostaa nyt myös Itämeren puolustukseen, kun painopiste on pitkään ollut kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Itämerellä lentelee Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden sotilaskoneita. Venäjä ei tästä pidä, se haluaa säilyttää kontrollin Itämerellä ja laittaa omia koneitaan ilmaan.

Ruotsin veljeily Naton ja varsinkin Yhdysvaltojen kanssa saattaa sekin ärsyttää Venäjää. Toisin kuin Suomessa Ruotsissa puhutaan avoimesti Venäjän uhasta ja välit ovat jäykät.

Itämeren jännitteet ovat kasvaneet sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Teko sai länsimaat arvioimaan, ettei Venäjä kehitykään rauhaa rakastavan demokratian suuntaan.

Ruotsi käänsi Ukrainan konfliktin seurauksena koko puolustuspolitiikkansa suunnan alasajosta varusteluun. Gotlantiin palautettiin pysyvä sotajoukko. Yleinen asevelvollisuus tuli keväällä takaisin ja kutsunnat ovat käynnissä.

Koko ajan paisuvat sotaharjoitukset ovat nekin Venäjän silmätikkuna. Syyskuussa Ruotsissa pidetään suurin sotaharjoitus kahteenkymmeneen vuoteen. Harjoituksiin osallistuu Nato-maita kuten Yhdysvallat, Ranska, Norja, Tanska, Viro ja Liettua. Myös Suomi on mukana.

Joukot harjoittelevat muun muassa Tukholman lähellä ja strategisesti tärkeällä Gotlannin saarella. Aurora-harjoituksesta on puhuttu paljon ja viime viikolla amerikkalaiskenraali kävi katsastamassa Gotlannin harjoitusmaaperän. Tarkoitus on harjoitella varsinkin hyökkäykseen vastaamista.

Venäjällä on tosin samaan aikaan suuri Zapad-sotaharjoitus.

Viime viikon maanantaina venäläinen sotakone oli kahdesti vaarallisen lähellä toista sotakonetta Kaliningradin edustalla kansainvälisessä ilmatilassa. Amerikkalaiskoneesta oli kuvattu, kuinka välimatka sen ja venäläiskoneen välillä oli pahimmillaan mitättömät puolitoista metriä.

Tänään tiistaina Dagens Nyheter -lehti kertoi venäläisen sotakoneen tulleen niin lähelle ruotsalaista signaalitiedustelukonetta, että koneen oli käännyttävä takaisin Ruotsiin.

Puolustusasiantuntija Stefan Ring sanoi Ruotsin television haastattelussa, että voidaan puhua provosoinnista, jos sotakone tulee 50 metriä lähemmäs toista konetta.

Ruotsalaisen ja venäläiskoneen välillä oli vastaavanlainen kohtaaminen 2014. Tuolloin koneiden väliin jäi ilmaa 10–15 metriä, mutta ruotsalaiskone jatkoi vielä matkaansa.

Normaalia toimintaa ovat tarpeeksi etäällä pysyvät tarkastuslennot, joissa katsellaan esimerkiksi tulijan konetyyppiä ja aseistusta. Sellaisia kohtaamisia on usein.

Monien ruotsalaisten puolustusasiantuntijoidenmukaan tilanne Itämerellä kiristyy jatkuvasti. Sotilaallisena uhkaa ei kuitenkaan pidetä. Ennemminkin voi sattua onnettomuus tai virhearviointi, joka kiristää tilannetta entisestään.

Asiantuntija Stefan Ring arvioi, että agressiivinen Venäjä voi ajaa Ruotsin Naton syliin, jos ruotsalaiset alkavat arvioida, että Natossa olisi turvallisempaa.

Vielä tästä ei ole merkkejä, sillä Naton kannatus on Ruotsissa heikentynyt. Göteborgin yliopiston SOM-instituutin tuoreessa tutkimuksessa Naton kannattajia oli 33 prosenttia, kun heitä edellisvuonna oli 38 prosenttia. Suurin osa ei kuitenkaan ota kantaan Naton puolesta tai vastaan.

Kansalaisetkin ovat huolissaan Venäjän kehityksestä, mutta sotaa ei Ruotsissa pelätä. Vakava huolenkanto on ulkoistettu puolusvoimille, sillä puolustusvoimien varustelu saa kansan selkeän enemmistön tuen.

Suomi ensin -leiri ei saanut lupaa palata Rautatientorille – Poliisi: "Neuvottelu järjestäjän kanssa ei tahdo onnistua"

2 tuntia 48 min sitten

Poliisin mukaan eilen Rautatientorilta poistetun mielenosoituksen tilalle on jo anottu uutta lupaa kokoontua samalle paikalle. Poliisi suhtautui ilmoitukseen kielteisesti.

– Vaikuttaa siltä, että tämän eilen päätetyn mielenosoituksen jatkumo oli ilmoitettu tälle päivälle. Neuvottelu järjestäjän kanssa ei tahdo tällä hetkellä onnistua, jolloin mielenosoitustakaan ei järjestetä, toteaa ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista.

Yli sata päivää torilla ollut Suomi ensin -mielenosoittajien leiri sai eilen lähtöpassit alueelta toistuvien järjestyshäiriöiden vuoksi.

– Laskin, että kevään aikana on tapahtunut ainakin 20 pahoinpitelyrikosta, joista on epäiltynä näitä mielenosoittajia, jotka eilen poistettiin paikalta. Toivotaan, että ilmapiiri Rautatientorilla nyt vähän kevenee, eikä myöskään rikoksia tapahdu, sanoo Taponen.

Purkamisen yhteydessä poliisi otti eilen kiinni neljä henkilöä. Kaikki ovat päässeet jo vapaaksi sakkolappujen kanssa.

Poliisi partioi Rautatientorilla

Tiistaina päivällä Rautatietorilla eilisistä tapahtumista muistutti vain aukion laidalla seisova poliisimaija. Sosiaalisessa mediassa eiliset tapahtumat ovat kuitenkin herättäneet voimakasta vastustusta ja uusia kokoontumisia torille suunnitellaan muun muassa Suomi ensin -facebook-ryhmässä.

Taposen mukaan tori on nyt erityisessä tarkkailussa ja poliisi on siellä näkyvästi läsnä. Uudet mielenosoituspyynnöt käsitellään tapauskohtaisesti, mutta samanlaista leiriä torille tuskin päästetään enää syntymään.

– Heidän kanssa tietysti neuvotellaan, jos he tekevät uuden ilmoituksen. Tällaisenaan kuin se nyt on jatkanut tuossa paikassa kuukausia, se ei kuitenkaan tule enää jatkumaan, sanoo Taponen.

Taposen mukaan on hyvin epätavallista, että poliisi joutuu eilisen tavoin purkamaan mielenosoituksen.

– Tämä on hyvin poikkeuksellista, vaikka Helsingissä on satoja mielenosoituksia vuodessa. Aikaisempina tapauksina tulee mieleen vain Smash Asem ja joitakin itsenäisyyspäivän kulkueita, jotka on jouduttu keskeyttämään, sanoo Taponen.

Smash ASEM oli suomalaisten anarkistien paikalle kutsuma mielenilmaus ASEM-kokouksen edustamaa yhteistyötä vastaan vuonna 2006.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat saavat yhä jatkaa mielenosoitusta keskustassa, koska he eivät poliisin mukaan ole aiheuttaneet haittaa ympäristölle.

Perhesurman yrityksestä epäilty nainen mielentilatutkimukseen

3 tuntia 56 s sitten

Helmikuussa kotitalonsa palamaan sytyttänyt tammelalaisnainen on määrätty käräjäoikeuden välituomiossa mielentilatutkimukseen. Käräjäoikeus pitää naisen edelleen vangittuna.

Naista syytetään tuhotyöstä ja kolmesta tapon yrityksestä. Nainen sytytti kotinsa palamaan 20. helmikuuta. Palon alkaessa talossa oli nukkumassa perheen kolme lasta. He pelastautuivat parvekkeen ja ikkunan kautta.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus jatkaa rikosjutun käsittelyä myöhemmin saatuaan oikeuspsykiatrisen arvion naisen mielentilasta tekohetkellä.

Nainen on myöntänyt poliisille sytyttäneensä tulipalon.

Helsingin keskustassa kerjää myös suomalaisia – "Jos kerjääminen lisääntyy, jotain on pahasti vialla"

3 tuntia 39 min sitten

Ruskeaan huppariin pukeutunut kolmikymppinen mies istuu lehmuksen alla Kampissa. Hänen jalkojensa juuressa olevan kaljalaatikon päällä kiiltelee kolikoita noin viiden, kuuden euron arvosta.

Laatikon kulmassa on tyhjä viinapullo. Se toimii telineenä tuulessa liehuvalle pienelle Suomen lipulle. Asetelman vieressä pauhaa kaiutin, josta kuuluu stadin slangilla laulettua musiikkia.

Kädessään miehellä on valkoinen pahvinpala. Siinä lukee: ”KOTIMAINEN VAIHTOEHTO. KALJARAHAA KIITOS. Money To Buy Beers, TY!”

Kerjäläinen ei halua oikeaa nimeään julkisuuteen, joten sovimme, että kutsun häntä Haraldiksi.

Rehellisesti voin sanoa, että kaljaraha on vain niksi. Kyllä meilläkin on hätä Suomalainen kerjäläinen "Harald"

Mies kertoo, että kaljan mainitseminen kerjäiskyltissä on vain keino saada rahaa. Asunto Haraldilla on, mutta sairaseläke ja toimeentulotuki ovat yhteensä vain vähän yli 600 euroa kuussa.

– Rehellisesti voin sanoa, että kaljaraha on vain niksi. Kyllä meilläkin on hätä. Käydään Hurstilla leipäjonossa, kertoo Harald.

”Meillä” Harald tarkoittaa toisia suomalaisia kerjäläisiä, jotka kerjäävät pahvikylteillä kaljarahaa keskustassa. Harald sanoo, että hän tietää ainakin neljä muuta ja uskoo, että määrä on lisääntymässä.

– Kyllä suomalainenkin voi kerjätä. Lähinnä protestoimme sitä, ettei fattarahat riitä elämiseen, sanoo Harald.

”Hurstilla” kerjäläinen tarkoittaa ruoan ja vaatteiden ilmaisjakelua Kalliossa. Siellä Harald käy viikoittain, paitsi nyt kesällä, kun Hursti on kiinni.

Päivätienesti jopa 400 euroa

Harald on istunut kadunkulmissa kerjäämässä kuutisen vuotta. Päivässä hän saa kerjäämällä 5-400 euroa. Anteliaimpia auttajia ovat Haraldin mukaan nuoret aikuiset. Satojen eurojen tienestejä tulee hänen mukaansa festarialueiden ulkopuolelta.

– Ihmiset pitävät jotenkin rehellisempinä kuin muita kerjäläisiä, väittää "kaljarahoja" kerjäävä Harald.

Muutamat ohikulkijat ovat pitäneet Haraldia rasistina, koska pahvissa lukee ”kotimainen vaihtoehto”.

– Joku on käynyt potkimassa Suomen lipun pois, mutta ei muuta häiriötä. Ei siinä muuta kuin lippu pystyyn ja uutta yritystä putkeen, kertoo Harald.

Entä meneekö rahaa kuitenkin myös siihen kyltissä peräänkuulutettuun kaljaan?

– Tänään on tullut niin vähän etten mene kaljalle. Ostan vain tupakkaa ja vähän evästä, sanoo Harald.

Kerjääminen on äärimmäinen vaihtoehto

Vaikka suomalaisia kerjäläisiä on kerjäävän Haraldin mukaan ilmestynyt viimeisten vuosien aikana Helsingin kaduille, köyhyystutkija Virpi Mäkinen Helsingin yliopistosta ei usko, että suomalaisten kerjääminen olisi lisääntymässä. Mäkinen pitää Haraldin kaltaisia yksittäistapauksina.

– Tutkimustietoa asiasta ei ole, mutta olen huomannut kadulle ilmestyneet suomalaiset, kertoo Mäkinen.

Köyhyystutkija Mäkinen pohtii kuitenkin, onko suomalaisten kerjääminen kadulla merkki hyvinvointiyhteiskunnan murentumisesta. Mäkinen muistuttaa, että kadulle kerjäämään lähteminen on aina rohkea, äärimmäinen ja yleensä viimeinen vaihtoehto.

– Jos suomalaisten kerjäläisten määrä lisääntyy, tulee mieleen, että jotain on pahasti vialla. Hyvinvointivaltion syntymisen jälkeen kerjäläisiä ei ole juurikaan ollut, mutta sitä ennen kyllä.

Romanikerjäläiset ovat tehneet kerjäämisestä hyväksytympää Köyhyystutkija Virpi Mäkinen

Köyhyystutkija Mäkinen epäilee, että suomalaisten kerjäämiseen on vaikuttanut ulkomaalaisten kerjäläisten esimerkki.

– Romanikerjäläiset ovat kerjänneet Helsingissä jo vuosia ja tehneet näin kerjäämisestä hyväksytympää.

Haraldin pilkkijakkaran vieressä olevasta repusta pilkottaa toinenkin pahvikyltti. Kysyn, mitä siinä lukee. Harald sanoo, että se on liikesalaisuus, mutta hän voi sen minulle näyttää. Tässäkin kyltissä lukee jotain rahan keräämisestä kaljaan, mutta myös kitaraan ja sama englanniksi.

– Toimii viikonloppuisin. Pitävät hyvänä huumorina. Kyltit muuttuvat fiiliksen mukaan, naurahtaa Harald ja jatkaa kerjäämistä. Stadin Styget laulaa: "Mä dyykkaan kybällä."

Yleisurheiluratoja hyvästelevällä Farahilla kova tavoite MM-Lontooseen – "Pakkohan minun on sitä yrittää"

3 tuntia 47 min sitten

OSTRAVA. Lontoon olympialaisissa ensimmäisen kerran 10 000 ja 5 000 metrin olympiatuplan voittanut Mo Farah on hyvästelemässä yleisurheiluratoja pikajuoksija Usain Boltin tavoin. Lontoon MM-kisoissa elokuussa Farah yrittää jälleen tuplamestaruutta.

– Pakkohan minun on sitä yrittää, Farah naurahtaa.

Farah on voittanut tuplamestaruuden Lontoon lisäksi Rion olympiakisoissa, Moskovan ja Pekingin MM-kisoissa sekä Barcelonan ja Zürichin EM-kisoissa. Maailmanennätystä Farahin taskussa ei ole.

– Jos pitäisi valita, ottaisinko mestaruudet vai ennätykset, ottaisin mitalit. Yhtä aikaa ei voi harjoitella voittaakseen sekä ennätyksen rikkomista varten. Huomenna täällä Ostravassa yritän ainakin omaa ennätystäni, jos jänis vain auttaa tarpeeksi, Farah paljastaa.

Ostravassa Farah juoksee viimeisen kerran 10 000 metrin kilpailun ennen Lontoon MM-kisoja. Varmuudella Farah juoksee ennen Lontoota vain yhden 3 000 metrin kilpailun. Muutama lyhyempi kisa voi vielä tulla valmistautumisohjelmaan, mutta 10 000 tai 5 000 metrillä miestä ei nähdä. Farahin arvokisaura radalla päättyy Lontooseen, vaikka mies myöntää mahdollisesti osallistuvansa leikkimielisiin haastekisoihin uransa jälkeen. Eläkkeelle jäätyään britti aikoo juosta muutaman maratonin, mutta ei vielä vanno maratonuran nimeen.

– Juoksen muutaman ja katson sitten tilannetta, mikä on oma motivaationi. Tällä hetkellä mieleni on kääntymässä enemmän sen suuntaan, että en jatka maratonien pariin, mutta saa nähdä.

– Ikävöin perhettäni. Olen niin paljon poissa kotoa ja minulla on kuitenkin neljä lasta. En näe, kun he kasvavat ja käyvät kouluja. Uran jälkeen haluan olla perheen kanssa, Farah sanoo.

Briteissä pyörii huhu, jonka mukaan Farah olisi vaihtamassa valmentajaa, jos maratonura aukeaa. Tällä hetkellä Farahin valmennuksesta vastaa dopingepäilyjen kohteena oleva Alberto Salazar.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen asiasta. Mitään muutoksia ei ole tulossa valmennukseen. Itse aion muuttaa Britteihin uran jälkeen, mutta se ei tapahdu yhdessä yössä, Farah sanoo.

Irtisanomisessakin voi onnistua – Johtajat tarvitsevat lisää tunnetaitoja, sanoo tutkija

3 tuntia 47 min sitten

Miltä tuntuu antaa toiselle potkut?

Jyväskyläläinen johtamistutkija Tiina Martelius-Louniala tietää. Hän on istunut tuntikaupalla irtisanomisia määränneiden pomojen, johtajien ja esimiesten seurassa.

Martelius-Louniala haastatteli perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavaan johtamisen alan väitökseensä 19 johtajaa eri toimialoilta.

Irtisanomaan joutuneiden johtajien tunteman pahan olon määrä yllätti tutkijankin.

– Ei kukaan leuhki sillä, että on irtisanonut näin ja näin monta ihmistä, Martelius-Louniala sanoo.

Potkut pitää perustella

Irtisanomistilanteessa päällimmäisinä tunteina ovat tutkijan mukaan usein epäonnistuminen ja suru. Virhehän on voinut olla johtajankin – jo rekrytoinnissa valituksi on ehkä tullut väärä ihminen, tai huomaamatta on voinut jäädä jotakin sellaista, mikä on vienyt yt-pöytään ja lopulta irtisanomisiin.

Tiina Martelius-Louniala.Annika Rantanen / Yle

Usein esimiehet harjoittelevat irtisanomistilannetta etukäteen.

– Ei sellaiseen tilanteeseen mennä käsiä heilutellen. Siinä pitää tietysti seurata lakia hyvin tarkkaan, ettei tehdä mitään väärin ja päädytä oikeuteen puimaan asiaa. Päälle tulevat ajatukset siitä, että minä teen tässä nyt toiselle ihmiselle väärin. Aiheutan pahaa oloa irtisanottavalle ja tämän perheelle, monelle ihmiselle, Martelius-Louniala kuvailee.

Tärkeää on myös selittää toimintaansa itselleen.

– Tyypillistä on, että toimitaan ikään kuin työnantajan viitan alla, hoidetaan tehtävä velvollisuusetiikan hengessä, tutkija kertoo.

Yhteistä on yksinäisyys

Jälkeenpäin joku oksentaa, toinen kuuntelee kotiin ajaessaan musiikkia niin kovalla, ettei omia ajatuksia kuule.

– Joskus käy niinkin, että johtaja tuntee, että irtisanominen on vastoin omia arvoja. Voi olla, että johtaja itse päättää irtisanoutua, kun kokee, ettei voi enää jatkaa tehtävässään.

Tutkijan mukaan johtajat jäävät irtisanomistilanteissa yksin.

– Siitä ei voi puhua töissä, eikä siitä voi puhua kavereille. Osa sanoo, että he purkavat tunteitaan liikuntaan ja lähtevät lenkille, joku toinen istuu mökkilaiturin nokassa yksin, tutkija kuvaa.

Tunnetaitoja pitää opetella

Martelius-Louniala perää johtajille mentorointia, työnohjausta ja koulutusta tunnetaitoihin, sillä pomon kouluttaminen auttaa irtisanomisen hetkellä alaistakin.

Onnistuneitakin irtisanomisia on olemassa, uskoo tutkija.

– Ihan varmasti on olemassa hyviäkin potkuja. Huonot potkut liittyvät nimenomaan johtajan osaamattomuuteen ja usein kokemattomuuteen. Ammattimaisuuteen kuuluu tunteiden peittäminen, mutta toisaalta olisi oltava inhimillinen ja tuettava irtisanottavaa.

Tunnetaitojen pitäisikin tutkijan mielestä kuulua jokaisen johtajan työkalupakkiin.

– Irtisanojan pitää uskaltaa mennä vähän lähemmäksi sitä irtisanottavaa, pitää ymmärtää, millä kohtaa kulloinkin pitää olla. Tunnekyvykkyys on taito, jota voi opetella.

EU-politiikan asiantuntija: Ranskalla valtavat turvallisuusintressit Euroopassa

4 tuntia 20 min sitten

Vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen Ranska kääntyi Euroopan eikä Naton puoleen. Se aktivoi ensimmäistä kertaa EU:n yhteisen puolustusartiklan ja sai apua Keski-Afrikan sotilasoperaatioon Malissa.

– Ranska on Euroopan viimeinen supervalta kun Britannia lähtee EU:sta, sanoo turvallisuusasiantuntija Paul Taylor Ylen Haloo Eurooppa -podcast-sarjassa.

Taylor on kirjoittanut Friends of Europe -ajatushautomolle raportin Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta Ranskan näkökulmasta.

Raportin voit lukea täältä.

Taylor arvioi, että presidentti Emmanuel Macronin johdolla Ranska ja Saksa yhdistävät voimansa ja aloittavat Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamisen.

Yhteisen puolustuksen on rakennuttava Ranskan johtoon, koska Saksa ei edelleenkään historiallisista syistä käy sotatoimia Saksan maaperän ulkopuolella.

– Puolustusyhteistyö etenee, mutta se vie aikaa, Taylor uskoo.

Eteenpäin sysäävä voima on raha. Yhdelläkään yksittäisellä EU-maalla ei ole varaa sellaiseen armeijaan ja kalustoon, puhumattakaan tiedustelusta, jolla voisi vastata tämän ajan sisäisiin ja ulkoisiin turvallisuushaasteisiin.

Ranskalla on joukkoja, aseistusta sekä toimintaa ympäri maailmaa. Se on kohta EU:n ainoa jäsenmaa, jolla on pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja Ranska on ydinasevaltio.

Ranskalla on joukkoja myös Suomen lähialueella. Maa osallistuu Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltian yllä ja lähettää joukkoja myös Viroon Venäjän uhan takia.

Suomessa ajatus yhteisen eurooppalaisen puolustuksen kehittämisestä on saanut enemmän kannatusta kuin Nato-jäsenyys.

Uudet Haloo Eurooppa -podcastin jaksot ovat nyt Areenassa​:

Eurooppalainen puolustus: Onko sitä?

Paul Taylor on kirjoittanut raportin ”Crunch time: France and the future of European defence”. Nykyisin Taylor on POLITICO –lehden kolumnisti. Susanna Turusen haastattelussa Taylor arvioi Euroopan turvallisuushaasteita ja yhteisen eurooppalaisen puolustuksen haasteita. Haloo Eurooppa -podcastsarjan haastattelu on englanninkielinen. Kuuntele tästä.

Mitä tapahtui eurooppalaiselle sosialidemokratialle?

Lázló Andor on ekonomisti ja Unkarin entinen EU-komissaari. Lázló Andor keskustelee Susanna Turusen kanssa sosialidemokratian vaikeuksista tämän päivän Euroopassa. "Viestiä on korjattava", sanoo Lásló Andor. Haloo Eurooppa -podcastsarjan haastattelu on englanninkielinen. Kuuntele tästä.

Nesteen mielenilmausten uhka väistyi – Osapuolet kävivät "rakentavan keskustelun"

4 tuntia 25 min sitten

Öljy-yhtiö Nesteen henkilöstön edustajat kertovat uutistoimisto STT:lle, että näköpiirissä ei ole enää uusia mielenilmauksia. Viime viikolla Nesteen henkilöstöryhmät uhkasivat keskeyttää polttoaineiden jakelun viikoksi. Mielenilmaus kuitenkin peruuntui.

Nesteen henkilöstöryhmien ja johdon edustajat tapasivat aamupäivällä omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Mika Lintilän (kesk.). Osapuolet kuvailevat keskusteluja hyviksi ja rakentaviksi.

– Huolet puolin ja toisin tulivat selville. Ei nyt isoa plussaa, mutta ihan hyvä tapaaminen, kertoo Porvoon jalostamon toimihenkilöiden pääluottamusmies Jouni Lappeteläinen.

Henkilöstöryhmille luvattiin, että ne pidetään ajan tasalla yhtiön tilanteesta, kertoi Porvoon jalostamon työntekijöiden pääluottamusmies Sami Ryynänen. Ryynäsen mukaan henkilöstön edustajat käyvät vielä läpi tapaamisen antia.

– Tällä erää ei ainakaan mielenilmaisutarpeita ole, hän sanoi iltapäivällä.

"Ei ole tarvetta myydä"

Yhtiön henkilöstöllä on ollut huolta muun muassa Nesteen enemmistöomistuksen mahdollisesta valumisesta Suomen ulkopuolelle.

Valtion suoraa omistusosuutta Nesteessä ollaan laskemassa 33,4 prosenttiin nykyisestä 50,1 prosentista. Suorasta omistuksesta pois jäävä 16,7 prosentin osuus ollaan siirtämässä Valtion kehitysyhtiöön (Vake).

Lintilä vakuuttaa, että Vaken omistuksia käsitellään strategisessa mielessä, ei lisärahoituksen saamiseksi budjettiin.

– Ei ole mitään suunnitelmia, eikä ole mitään tarvetta mennään myymään, koska sitä [Vakea] ei käytetä mitenkään budjetin täyttämiseen, vaan Vakea käytetään rakenteellisten uudistusten tekemiseen, sanoi Lintilä STT:lle.

Ministeri Lintilä kertoo ilmoittaneensa aamupäivän tapaamisessa, että on jatkossakin käytettävissä keskusteluihin Nesteen tilanteesta, jos sellaisia tarvitaan. Toistaiseksi uusia tapaamisia ei ole sovittu.

Syyrialaisjärjestö: Liittouman ilmaisku Isis-vankilaan tappoi noin 60 Itä-Syyriassa

4 tuntia 31 min sitten

Yhdysvaltain johtama liittouma kertoo tutkivansa väitteet, että kymmeniä ihmisiä olisi kuollut sen tekemässä ilmaiskussa Itä-Syyriassa eilen maanantaina.

Liittouman tiedotuspäällikkö kertoo sähköpostissa uutistoimisto Reutersille, että liittouma teki iskuja Isisin komento- ja johtorakennuksiin ja muuhun Isisin infrastruktuuriin Al-Mayadinissa sunnuntaina ja maanantaina.

– Tämä tehtävä oli suunniteltu ja toteutettu tarkasti, jotta sivullisia uhreja vältettäisiin ja mahdollinen haitta ei-taistelijoille pienenisi, eversti Joe Scrocca sanoo viestissä.

Syyrian sisällissotaa tarkkailevan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan ainakin 42 Isisin vankia kuoli ilmaiskussa vankilaan Al-Mayadinin kaupungissa Deir-ez-Zorin maakunnassa. Britanniassa toimiva järjestö sanoo, että iskussa kuoli lisäksi ainakin 15 Isisin taistelijaa ja vanginvartijaa.

– Iskut osuivat Isisin vankilaan Al-Mayadinissa maanantaina aamunkoiton aikaan, järjestön johtaja Rami Abdel Rahman sanoi tänään tiistaina uutistoimisto AFP:lle.

Aktivistien ylläpitämän Deir Ezzor 24 -median mukaan puolestaan ainakin 60 siviiliä menehtyi. Paikallisen televisiokanava al-Ikhibariyan kirjeenvaihtajan mukaan iskun kohteena ollut rakennus oli vankila "suurelle määrälle siviilejä".

Molemmat tahot sanoivat, että Yhdysvaltain johtama liittouma olisi iskun tekijä.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset uskovat, että Isis on siirtänyt suurimman osan johdostaan Al-Mayadiniin. Tämä tekee kaupungista houkuttelevan iskukohteen Isisiä vastaan taisteleville joukoille.

Myös Venäjä ja Syyrian hallinto tekevät ilmaiskuja Itä-Syyriassa.

Lähteet: AP, AFP, Reuters.

Artikkelia muutettu kello 14.31: Lisätty liittouman reaktio ja tarkennettu tietoja iskun uhreista.

Päivitetty kello 15.32: Lisätty liittouman uusimmat kommentit.

Päivitetty kello 16.10: Lisätty taustaa Isisistä Al-Mayadinissa.

Varovainen käänne Suomen säässä: Lämpötilat pieneen nousuun

4 tuntia 38 min sitten

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi lupailee varovaista käännettä Suomen maassa vallitsevaan säähän.

Vielä tänään tiistaina on luvassa yleisesti kuurosateita, lisäksi tiedossa on hieman ukkosta eri puolille maata.

Yle

Loppuviikkoa kohden on luvassa pientä lämpötilojen nousua. Keskiviikoksi ja torstaiksi on tuloillaan enimmäkseen poutaista säätä, ehkä vähän aurinkoakin.

– Torstaina voisi olla kahtakymppiä rannikkoseuduille ja aika yleisesti myös maan etelä- ja keskiosiin, Kotakorpi kertoo.

Perjantaiksi on tiedossa niin ikään parikymmentä lämpöastetta maan etelä- ja keskiosiin, jos vain aurinko paistaa. Maan eteläisimmälle rannikolle on tulossa sateita.

Täksi päiväksi on varoitus puuskaisesta tuulesta Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle. Tuulta on 15 metriä sekunnissa.

Autopommi tappoi Ukrainan sotilastiedustelun everstin Kiovassa

4 tuntia 39 min sitten

Ukrainan sotilastiedustelussa työskennellyt upseeri on kuollut autopommin räjähdyksessä Kiovassa.

Poliisin mukaan pommi räjähti varhain tiistaiaamuna, kun auto oli liikkeessä. Ajaja kuoli ja ohikulkija haavoittui.

Ukrainan puolustusministeriö on kertonut, että kuolonuhri oli eversti Maksim Šapoval, joka työskenteli puolustusministeriön tiedusteluosastolla.

Ministeriön tiedottaja Artem Ševtšenko sanoi tiedotustilaisuudessa, että tähän mennessä kerättyjen tietojen perusteella rikos vaikuttaa etukäteen suunnitellulta terroriteolta. Mahdollisia syyllisiä puolustusministeri tai poliisi eivät ole nimenneet.

Viime heinäkuussa autopommi surmasi Kiovassa tunnetun tutkivan toimittajan Pavel Šeremetin.

Lähteet: AFP, Reuters

ELY-keskuksen virkamies ei rikkonut lakia Facebook-kirjoittelullaan

5 tuntia 9 min sitten

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen virkamies ei rikkonut lakia some-kirjoittelullaan vuonna 2015. Kirjoittelu liittyi eläinten hyvinvointiin ja maatilojen eläinvalvontaan niin sanotun teurastamokohun yhteydessä. Viljelijöiden mukaan virkamiehen kannanotot olivat tuottajia halventavia ja voimakkaasti asenteellisia maatalouselinkeinoa kohtaan.

ELY-keskus teki itse asiasta tutkintapyynnön, koska se halusi selvittää, oliko kirjoittelu virkamieslain vastaista, kuten virkavelvollisuuden tai virkasalaisuuden rikkomista. Epäiltynä oli virkamiehen lisäksi myös toinen henkilö, joka oli aiemmin toiminut ELY:n virkamiehenä. ELY-keskus sai paljon negatiivista palautetta maataloustuottajilta kirjoituksista.

Syyttäjä ei kuitenkaan nosta asiassa syytettä, vaan on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen molempien henkilöiden osalta helmikuussa. Kihlakunnansyyttäjä Jaana Nyrhisen mukaan virkavelvollisuuden tai virkasalaisuuden rikkomisen tunnusmerkit eivät täyttyneet.

ELY-keskus tiedotti asiasta lyhyesti itse ennen juhannusta. Maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukan mukaan näin toimittiin virkamiehen omasta pyynnöstä, koska ELY tiedotti aikanaan myös tutkintapyynnön tekemisestä. Virkamies toimii edelleen samassa tehtävässä.

– Oli hyvä katsoa, mikä tilanne oli, koska tämä herätti niin paljon huomiota. Nyt asia on meidän osaltamme loppuunkäsitelty, Rintapukka toteaa.

Jättikonsertin rakentaminen alkaa Hämeenlinnassa – autoilijoita kehotetaan tarkkuuteen

5 tuntia 10 min sitten

Hämeenlinnassa Kantolan tapahtumapuiston läheisyydessä kannattaa autoilijoiden olla tällä viikolla tarkkana.

Guns' N Roses -konsertti on yksi Suomen suurimmista tänä kesänä järjestettävistä tapahtumista, jonka rakentaminen aloitetaan tänään tiistaina.

Jättikonsertti tarkoittaa muutoksia liikennejärjestelyihin sekä kasvavaa rekkaliikennettä alueella koko loppuviikon ajan.

Liikennemuutokset toteutetaan vaiheittain, esimerkiksi pysäköintiä rajoitetaan konserttialueen läheisyydessä aina sunnuntaihin saakka.

Liikennejärjestelyt sunnuntaihin saakka

Konserttia edeltävänä päivänä perjantaina lähialueen katuja suljetaan liikenteeltä ja lauantaina muutokset näkyvät aina Vanajantiellä saakka.

Kantolassa autoliikennettä rajoitetaan tapahtumapäivänä eli lauantaina klo 15 alkaen.

Vanajantie on yksisuuntainen Kantolankadun ja Valtatie 10:n liittymän välillä, eikä valtatie 10:ltä ole kääntymismahdollisuutta Vanajantielle.

Hämeenlinnaan Kantolan tapahtumapuistoon odotetaan 55 000 Guns N' Rosesin fania. Viikonlopun ajaksi muutetut liikennejärjestelyt vaikuttavat myös asukkaiden liikkumiseen.

Uponneen veneen nostosta tuli kuuden tunnin urakka – nyt töihin joutuu Venäjältä löydetty omistaja

5 tuntia 17 min sitten
Mistä on kyse?
  • Puoli vuotta merenpohjassa virunut vene saatiin vihdoin nostettua Kotkassa
  • Nosto-operaatio kesti noin kuusi tuntia
  • Veneen runko oli pysynyt ehjänä, mutta sen kansirakenteissa on vaurioita
  • Nosta seurasi enimmillään noin sata ihmistä

Kotkan Hovinsaarella venelaiturin eteen uponnut vene on saatu vihdoin nostettua ylös. Urakka kesti maanantaina iltakuudesta puolille öin.

Veneen keula oli painunut osittain laiturin alle, mikä hankaloitti nostoa. Lisäksi veneessä oli kiinni öljytynnyreitä, joiden avulla veneen omistaja oli marraskuussa yrittänyt nostaa venettä.

– Öljytynnyrit olivat täynnä vettä, mikä teki niistä hyvin painavia. Vene oli myös niin leveä, ettemme saaneet sitä suoraan ylös. Veneen kävelykaiteet ottivat kiinni venepaikan välikön reunoihin. Nostimme ensin veneen perän nostopussien kanssa ja uitimme veneen väliköstä. Sitten nostimme nosturilla veneen ylös sen toisesta päästä ja pyöräytimme aluksen vastakkaiseen menosuuntaan, Kotkan Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tiitinen kertaa illan urakkaa.

Tapani Tiitinen

Veneen runko oli vielä ehjä, joten se pysyi pinnalla. Alus vedettiin rantaan, josta se poimittiin ylös traktorin ja trailerin avulla.

– Veneen kansirakenteissa on vaurioita. Uskon, että siitä saisi vielä kalun, mutta aikaa sen kanssa saisi viettää. Öljyjen ja rasvojen puhdistamisessa on kova työ, Tiitinen arvioi.

Vene ehti lojua pohjassa yli kuusi kuukautta, sillä veneen omistajaa ei tavoitettu. Veneeseen ei uskallettu koskea, ettei sen mahdollisesta vahingoittumisesta koituisi seurauksia. Kotkan kaupunki ei myöskään hakenut lupaa pakkokeinoksi veneen nostamiseksi, kuten useissa muissa vastaavissa tapauksissa on tehty.

Omistaja seurasi nostoa

Omistajan puolesta venepaikan vuokrannut nainen löysi omistajan lopulta Venäjältä.

– Veneen varsinainen omistaja oli paikalla. Siitä ei ollut puhetta, mitä he aikovat veneelle tehdä.

Meripelastusyhdistys teki nostotyön harjoituksena. Välineistä ja polttoaineista se kuitenkin pyytää omistajalta korvausta, jonka suuruus Tiitisen mukaan on sadoissa euroissa.

Veneen omistajan osalta urakka ei ole vielä päätöksessä. Laiturilta on korjattava pois veneen osia, muuta romua ja muun muassa öljynimeytyspuomit, jotka pelastuslaitos laittoi veneen ympärille marraskuussa estämään ympäristöhaittoja.

Tapani Tiitinen

Nosto-operaatiota seurasi maanantaina Hovinsaaressa enimmillään noin sata ihmistä.

– Osa seurasi sinnikkäästi loppuun asti. Yleisöstä ei ollut haittaa, sillä ihmiset pysyivät tien reunassa. Ihan kiva, että meidän toimintamme kiinnostaa, Tiitinen sanoo.

Tiitiselle jäi päivästä positiivinen maku. Yhdistyksen toiminnassa on mukana paljon uutta väkeä, joka suoriutui tehtävästä mallikkaasti.

– Uuden miehistön pätevyys yllätti positiivisesti. He hoitivat homman tyylillä. Jotkut menivät pelastuspuvuissa veteen kuudelta ja uiskentelivat siellä loppuun asti.

Copyright © 2009-2017     www.canews.fi