Perjantai, 18 Elokuu 2017
CANews – myös näköislehtenä arkistossamme!

YLE Suomi

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Pääuutiset
Syötteen kokonainen osoite. 23 min 44 s sitten

Kerro kokemuksesi vuokralla asumisesta: Paljastuiko asunto sikolätiksi tai tuliko omistaja omilla avaimilla sisään?

19 Tammikuu, 2038 - 06:14

Onko sinulla ollut ongelmia vuokranantajasi kanssa? Saitko omituisia ehdotuksia tai vaatimuksia sopimusta allekirjoittaessasi?

Yllättikö vuokranantajasi astelemalla sisään omilla avaimilla?

Saitko takuuvuokrasi takaisin sovitusti? Oliko teillä näkemyseroja siitä, menevätkö esimerkiksi reiät seinässä tai maalipinnan haalistuminen asunnon luonnollisen kulumisen piikkiin?

Kerro meille tarinasi. Koostamme kokemuksien pohjalta juttua, jossa etsimme asiantuntijoiden kanssa ratkaisut vuokralaisten yleisimpiin ongelmiin. 

Emme julkaise kommentteja tai kokemuksia, joissa mainitaan ihmisten nimiä.

Sipilä ja Orpo sopivat kikyriitansa – ensi vuonna sittenkin veronalennuksia?

3 tuntia 29 min sitten

Ensi vuonna työtuloista ei tarvitse maksaa enempää veroja kuin tänä vuonna. Ylen tietojen mukaan hallituspuolueet ovat löytäneet yhteisen linjan – pieni- ja keskituloisten työn verotusta alennetaan.

Keskustassa ja perussuomalaisista lohjenneessa Sinisessä tulevaisuudessa puhutaan veroalesta. Kokoomuksesta taas korostetaan, että kyse on veronkorotuksen torjumisesta.

Jos hallitus ei tekisi uusia päätöksiä, useimpien veroprosentti kiristyisi ensi vuonna, muun muassa työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotusten takia.

Kiky-tulkinnat ohitettiin vaihtamalla puheenaihetta

Viime viikkoina kokoomus ja keskusta ovat julkisuudessa esiintyneet erimielisinä: Kokoomuksen Petteri Orpo on puhunut veronalennusten tarpeesta. Pääministeri Sipilä taas on ollut huolissaan alijäämästä.

Nyt pieni- ja keskituloisten verojen alentamisesta on löytynyt yhteisymmärrys. Koko hallitus ei ole vielä keskustellut asiasta. Ratkaisun tekee hallitus budjettiriihessä kahden viikon kuluttua.

Samalla hallitus on harjannut maton alle kiistansa kilpailukykysopimuksen (kiky) erilaisista tulkinnoista.

Puolueet olivat vielä viime viikolla eri linjoilla, pitääkö kilpailukykysopimuksen takia korotettavia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja korvata työntekijöille alentamalla verotusta ensi vuonnakin.

Pääministeripuolueen mielestä tämän ja viime vuoden veronalennuksilla on jo hoidettu ensi vuoden maksukorotukset. Petteri Orpo taas halusi alentaa veroja muun muassa kiky-sopimuksen takia. Kolmas hallitusryhmä Sininen tulevaisuus asettui tukemaan Sipilän tulkintaa, mutta halusi kuitenkin veronalennuksia.

Kokoomuksesta kiistetään, että kiky-luvuista olisi ollut riitaa. Keskustassa taas väitetään, että kokoomus laski väärin.

Nyt tämä keskustelu on Ylen lähteiden mukaan ohitettu ja siirrytty puhumaan veronalennusten suuruusluokasta.

Ei oikea alennus, vaan korotuksen torjunta

Kuinka paljon veroja sitten alennettaisiin? Hallituksesta tarjoillaan lukuja 200–300 miljoonaa euroa. Tällaisella alennuksella suomalaisten veroprosentit pysyisivat hallituksen laskelmien mukaan suunnilleen nykytasolla.

Hallitusryhmistä mainitaan SAK:n laskelmat – kiky-sopimuksen allekirjoittanut keskusjärjestö katsoi, että 200 miljoonan ale voisi riittää. STTK taas toivoi suurempaa vastaantuloa hallitukselta.

Solidaarisuusverosta hallituspuolueet sen sijaan eivät ole saaneet tehtyä ratkaisuja. Jos uutta päätöstä ei tehdä, myös 72 000–90 000 euroa ansaitsevien verotus alenisi ensi vuonna.

Kokoomus lähtee edelleen siitä, että veroja pitää pudottaa kautta linjan, myös hyvätuloisilta. Muiden mielestä hyvätuloisten veroale olisi kuitenkin muille signaali, josta muissa tuloluokissa ei pidettäisi.

Työn veroale kiristäisi muita veroja

Työn verotuksen alentaminen ei kuitenkaan tarkoita, että valtion tulot alenisivat. Hallitus aikoo kaivaa saman rahan pois jostain muualta.

Keskusta on erityisen huolissaan siitä, että alijäämä kasvaisi. Siksi hyvinä aikoina velkaa on maksettava pois.

Nyt virkamiehet haravoivat tupakan, alkoholin, bensan ja sähkön verotusta – josko siellä olisi korotusvaraa.

Uutista täydennetty kello 16.28. Lisätty virkkeet: Koko hallitus ei ole vielä keskustellut asiasta. Ratkaisun tekee hallitus budjettiriihessä kahden viikon kuluttua. Kello 18:18: tarkennettu "sovittu periaatetasolla" muotoon l"öytynyt yhteisymmärrys"

Cheek jakoi keikalla rahaa ja jenkkiräppäri esiintyi Ilveksen pelipaidassa – Tampereen Blockfest täyttää 10 vuotta

3 tuntia 32 min sitten

Kymmenen vuotta sitten alkoi suomalaisen rap-musiikin uusi tuleminen. Vuokatissa oli järjestetty hip hopiin erikoistunut Pipefest-tapahtuma jo vuodesta 2001 lähtien, mutta Suomesta puuttui urbaani, kaupunkimiljööseen sijoittuva festivaali.

Tätä vajetta lähti paikkaamaan hip hop –aiheisia mediajulkaisuja tehnyt ja klubi-iltoja pyörittänyt Kalle Kallonen kavereineen. He päättivät järjestää Tampereelle Blockfest-nimisen tapahtuman, jossa olisi räppiä laidasta laitaan.

Ensimmäinen kerta oli yksipäiväinen tapahtuma Tampereen Tullikamarilla. Esiintyjinä olivat muun muassa Fintelligens, Cheek, paluun tehnyt Pikku Gee (silloin pelkkä Gee) sekä amerikkalainen Clipse.

– Meillä ei ollut mitään kokemusta festivaalin järjestämisestä. Olimme tehneet aikataulun liian tiukaksi, mutta muutoin meni oikein hyvin, muistelee Blockfestin toinen tuottaja Mikko Määttänen.

Tapahtuma keräsi tuolloin parituhatta kävijää ja oli jo ennakkoon loppuunmyyty.

Yleisöä Blockfestissä vuonna 2015.Julius Konttinen / Blockfest Kasvua rap-ilmiön ja Cheekin imussa

Vuosien varrella Blockfest kasvoi klubioloista Tullintorille, sieltä Ratinanniemeen ja lopulta Ratinan stadionille. Nyt kävijöitä on kahtena päivänä lähes 60 000. Festivaali on ollut loppuunmyyty ennakkoon joka kerta.

– Blockfest on kasvanut käsi kädessä suomalaisen räpin suosion kasvun kanssa. Rap on samalla tasavertaistunut muiden musiikkilajien kanssa.

JVG esiintymässä Blockfestissä viime vuonna.Joni Haavisto / AOP

Blockfest saa kiittää kasvustaan myös Cheekiä, joka on nähty festarilla kaikilla kerroilla. Isot elkeet näkyivät festarilla jo ennen räppärin suurempaa suosiota. Vuonna 2011 Cheek laittoi keikkansa aikana yli parituhatta euroa puhaltumaan yleisöön tuulikoneella.

Cheek teki Olympiastadionin keikkansa vuonna 2014 ja jäi tauolle. Tasan vuoden päästä siitä hän teki paluun Blockfesteillä stadionkonsertilla.

– Ratinan stadionia oltiin jo mietitty aiemmin, mutta Cheekin kaksi stadioninkeikkaa olivat selvä merkki siitä, että Suomessa alkaa olla stadionluokan rap-nimiä ja me voimme laajentaa toimintaamme isommaksi, kertoo Määttänen.

Yleisö sai päälleen konfettia Blockfestissä myös viime vuonna.Samu Hintsa / Blockfest Kasvupaineita riittää

Räppiin ja hip hopiin erikoistuneille tapahtumille riittää tällä hetkellä kysyntää. Kun Pipefest on jäänyt tauolle, Tampereen Blockfest ja Lahden Summer Up! ovat kasvattaneet suosiotaan.

Blockfesteille riittäisi enemmänkin tulijoita, sillä joka vuosi moni jää ilman lippua.

– Olemme katselleet Tampereelta aluetta, jossa olisi vielä enemmän kapasiteettia. Muuta järkevää paikkaa ei kuitenkaan ole kuin tämä Ratina, johon olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Vaihtoehtona on siirtää tapahtuma muualle, mutta sitä me emme tamperelaisina halua, sanoo toinen tuottaja Mikko Määttänen.

Määttäsen paras muisto Blockfesteiltä liittyy myös tamperelaisuuteen. Vuonna 2014 amerikkalaisräppäri saapui paikalle jääkiekkojoukkue Ilveksen pelipaitaan pukeutuneena.

– Siihen astisista isoista nimistä hän oli ehdottomasti suurin Blockfest-esiintyjä. Yleisön ja artistin hyvä fiilis on jäänyt mieleen. Kovana Ilves-fanina arvostin tempausta.

Yhdysvaltalaisräppäri Wiz Khalifa esiintymässä Blockfestissä vuonna 2005. Hänet nähdään festarilla myös tänä vuonna.Samu Hintsa / Blockfest

Blockfest juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan tuomalla esiintyjiksi muun muassa 2000-luvun alun kotimaisia räppäreitä kuten MC Taakibörstan ja Kemmurun. Ulkomaisia pääesiintyjiä ovat Grammy-voittaja Lil Wayne ja Wiz Khalifa.

Bundesliiga alkaa tänään – suomalaispelaajat erikoisista lähtökohdista kauteen

3 tuntia 41 min sitten
1AOPPäättääkö Hradecky kautensa Saksassa?

Suomen maajoukkueen ykkösvahdin sopimusneuvotteluja on spekuloitu pitkin kesää siihen malliin, että Hradecky itse on jo kyllästynyt koko aiheeseen. Hradeckyn, 27, sopimusta Eintracht Frankfurtin kanssa on vain vuosi jäljellä, ja viimeksi torstaina uutisoitiin, että Hradecky on hylännyt seuran jatkosopimustarjouksen.

Frankfurtin seurapomo Fredi Bobic sanoi, että "rauhoitamme tilanteen", minkä voi tulkita monella tavalla. Yksi tulkinta on, että sopimusneuvottelut ovat jäissä ja Hradecky yritetään myydä ennen kuin siirtoaika päättyy elokuun lopussa. Frankfurtin ei nimittäin ole järkeä päästää nosteessa olevaa maalivahtiaan menemään ensi kesänä ilmaiseksi.

Hradecky lienee kuitenkin maalilla, kun viime kaudella 11:nneksi sijoittunut Frankfurt kohtaa Freiburgin Bundesliigan avausottelussaan vieraskentällä sunnuntaina.

2AOPMoisander istuu katsomossa

Werder Bremenin keskuspuolustaja Niklas Moisander on sairastuvalla, kun kausi alkaa. Moisander, 31, sai reiteensä revähdyksen heinäkuun alussa pelatussa harjoitusottelussa Ajaxia vastaan. Huuhkajien kapteeni Moisander on arvioiden mukaan sivussa lokakuun alkupuolelle saakka.

Vuosi sitten Saksaan ja Bremeniin siirtynyt Moisander kuului viime kaudella Werderin vakiokokoonpanoon. Hän pelasi yhteensä 31 ottelua Bundesliigassa ja Saksan cupissa.

– Olen ehdottomasti tyytyväinen omaan rooliini. Werder hankki minut tuomaan kokemusta, rauhallisuutta ja johtajuutta puolustukseen. Uskon, että olen kasvanut siihen alkukauden jälkeen. Seurajohdon ja valmennuksen antaman palautteen perusteella myös he ovat olleet tyytyväisiä, Moisander kertoi tämän vuoden helmikuussa.

Kun Moisander on odotettua pidempään loukkaantuneena, Werder Bremen etsii vahvistuksia takalinjoilleen. Saa nähdä, mikä on suomalaisen asema joukkueessa, kun hän on taas täydessä kunnossa.

3AOPPohjanpalo toivoo lisävastuuta

Bayer Leverkusenin lupaavan suomalaishyökkääjän debyyttikausi Bundesliigassa oli erikoinen. Huipputehokas Pohjanpalo tarvitsi yhteen maaliin keskimäärin vain puoli tuntia peliaikaa, mutta tilille kertyi siitä huolimatta vain 11 ottelua – yleensä vaihtomiehenä. Huiman alkukauden jälkeen peliaikaa tuli odotettua vähemmän, vaikka Pohjanpalo oli välillä loukkaantuneena.

– Pitää vaan jaksaa treenata kovempaa ja sitä kautta saada minuutteja. Seurajohto ja valmennusjohto olivat erittäin tyytyväisiä siihen, miten tein hommia. Sieltä tuli pari kertaa palkinto työstä ja sitten annoin heille palkinnon takaisin, Pohjanpalo sanoi tilanteesta Yle Urheilulle kauden päätteeksi.

Pohjanpalon, 22, tämä kausi on alkanut loistavasti. Hän teki maalin Leverkusenin viimeisessä harjoituspelissä ja myös kauden ensimmäisessä cup-ottelussa Karlsruheria vastaan. Peliaikaa voi olla luvassa enemmän, kun tähtihyökkääjä Javier Hernández (Chicharito) siirtyi Valioliigan West Hamiin.

Bundesliigassa Bayer avaa kautensa tänään perjantaina Bayern Müncheniä vastaan klo 21.30 alkaen.

Juttua korjattu klo 17.00: Bayern München–Bayer Leverkusen-ottelun alkamisaika on klo 21.30 Suomen aikaa, eikä 21.45, kuten jutussa aluksi väitettiin.

Poliisin Putin-viestien päätyminen sivulliselle ei johda toimenpiteisiin

3 tuntia 50 min sitten

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän federaation presidentti Vladimir Putinin työtapaamista koskevien poliisin sisäisten viestien päätyminen ulkopuoliselle ei johda virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin.

Asiasta laadittiin tapahtuman jälkeen tutkintailmoitus. Kihlakunnansyyttäjä päätti 11. elokuuta, ettei esitutkintaa aloiteta, koska sähköpostiviestejä lähettänyttä poliisia ei ole syytä epäillä rikoksesta ja asia siirtyi Itä-Suomen poliisilaitoksen oikeusyksikköön.

Oikeusyksikkö katsoo ratkaisussaan rikosylikonstaapelin toiminnan johtuneen inhimillisestä erehdyksestä. Rikosylikonstaapelia kehotetaan kuitenkin kiinnittämään huomiota tarkkuuteen sähköposteja lähetettäessä.

Niinistön ja Putinin tapaamista koskevat sähköpostiviestit olivat lähteneet sivulliselle, jolla oli sama etunimi ja samankaltainen sukunimi, kuin poliisin viestintäjohtajalla, jolle sähköpostiviestit oli tarkoitettu.

Rikosylikonstaapeli oli aiemmin lähettänyt sähköpostia kyseiselle sivulliselle henkilölle ja sähköpostijärjestelmä tarjosi etunimen kirjoittamisen yhteydessä tätä henkilöä viestin vastaanottajaksi.

Ratkaisussa otettiin kantaa myös siihen, että viestien päätyminen ulkopuolisen henkilölle ei vaikuttanut millään tavoin presidenttien tapaamisen turvallisuusjärjestelyihin.

Poliisin viestien päätymisestä sivulliselle uutisoi ensimmäisenä 7. elokuuta Iltalehti.

Lue lisää:

Poliisin Putin-viestit lipsahtivat ilmeisesti pikaviestipalvelusta – "Käytämme sitä sisäisesti paljonkin"

Poliisi aikoo selvittää sähköpostimokan perusteellisesti – tapaus voi johtaa viestintäohjeiden muuttumiseen

Poliisien viestejä putkahti oululaisopettajalle – Putinin vierailua käsittelevissä sähköposteissa puitiin myös kollegan paitaostoksia

Poliisin sisäisiä viestejä Putinin Suomen-vierailun turvatoimista päätyi ulkopuoliselle – syynä näppäilyvirhe

Ratikkalinjat muuttuivat – mikä ärsyttää, mikä toimii hyvin? Jaa meille kokemuksesi!

3 tuntia 55 min sitten

Helsingin raitiovaunuliikenteessä tapahtui maanantaiaamuna nippu uudistuksia, kun monen ratikkalinjan reitti muuttui aiemmasta. Esimerkiksi 7A- ja 7B-linjat lakkautettiin, eikä 9-linja kulje enää Länsiterminaaliin.

Muun muassa nämä asiat muuttuivat:
  • 7A- ja 7B-linjat lakkautettiin.
  • 9-linja kulje Länsiterminaaliin.
  • 1-linja kulkee nyt päivittäin mutta ei pysähdy Kauppatorilla.
  • 6- ja 8-linjojen vuorovälejä harvennettiin.

Uusia reittejä on opeteltu nyt viisi päivää. Helsingin seudun liikenteelle uudistuksesta ei ole tullut "mitään suurta palautevyöryä", kertoo HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty Yle Uutisille.

Raitiovaunulinjoista on hänen mukaansa tullut joitain kymmeniä palautteita. Kaikki niistä eivät kuitenkaan koske juuri ratikkamuutoksia vaan myös esimerkiksi liikenteen häiriöitä ja kuljettajien toimintaa. Uudistusta koskeva palaute ei sekään ole ollut pelkästään kriittistä, vaan muutoksia on myös kiitelty, Räty sanoo.

Raitiovaunuja käyttää Helsingissä päivittäin noin 180 000 matkustajaa. Millaisia kokemuksia sinulla on ratikkalinjojen uudistuksesta? Kerro niistä meille alla olevan lomakkeen kautta. Vastaustasi voidaan käyttää Yle Uutisten jutussa.

Poliisin selitys Hausjärven isolle takaa-ajolle: ulkomaalaisilla varkailla hallussaan nippu aseita

4 tuntia 9 min sitten

Hämeen poliisin torstaina kiinni ottamilla epäillyillä oli hallussaan useita ampuma-aseita.

Kaksi ulkomaalaista miestä ja yksi ulkomaalainen nainen otettiin kiinni Hausjärvellä ison poliisioperaation päätteeksi.

Kolmikko oli liikkeellä Hollolassa tiellä 54 ulkomaisessa rekisterissä olevalla autolla, jonka tuntomerkit sopivat Nastolassa keskiviikkona tehtyyn asuntomurtoon.

Poliisipartio näki vastaavan auton partiomatkalla 54-tiellä Hollolan puolella torstaina ja yritti pysäyttää sen tarkastusta varten. Epäillyt eivät pysähtyneet karauttivat karkuun.

Auto tavoitettiin Hausjärvellä. Miehet hylkäsivät ajokkinsa ja pakenivat jalan metsään, autoon jääneen naiset poliisit ottivat kiinni.

Poliisi tarkasti auton ja löysi sieltä useita ampuma-aseita. Tästä syystä Hämeen poliisi varautui vaarallisten henkilöiden kiinniottoon. Hämeen poliisilaitos tviittasi kuvan aseista iltapäivällä.

– Nyt selvitetään, mistä nämä aseet ovat poissa. Osa on varmaan niistä asuntomurroista, mutta meille voi tulla vielä lisää selvitettäväksi uusia rikoksia aseiden alkuperästä, sanoo rikoskomisario Jari Kiiskinen Hämeen poliisista.

Metsään paenneet miehet saatiin myöhemmin torstai-iltana kiinni poliisikoiran jäljitystyön avulla.

Kiinniotettujen kuulustelut on aloitettu. Kolmikkoa epäillään tällä hetkellä ainakin kymmenestä asuntomurrosta.

Vangitsemisesitys käräjäoikeudelle on tehtävä sunnuntain puoleen päivään mennessä.

Liuta asuntomurtoja Päijät-Hämeessä

Lahdessa ja Hollolassa on tapahtunut viikon sisällä kuusi murtoa omakotitaloihin.

Varkaat ovat tunkeutuneet taloihin päiväsaikaan asukkaiden poissaollessa ja vieneet televisioita, koruja ja rahaa. Useimmiten sisään on menty takaovista. Poliisi tutkii tapauksia törkeinä varkauksina.

– Tekotapa antaa viitteitä, että sama kolmikko olisi niidenkin takana, arvelee rikoskomisario Jari Kiiskinen.

Murrot tapahtuivat Lahdessa Ahtialassa, Renkomäessä, Kilpiäisissä sekä Nastolassa ja Hollolan Kukonkoivussa.

Sari Essayah sai yksimielisesti jatkokauden kristillisdemokraattien puheenjohtajana

4 tuntia 9 min sitten

Kansanedustaja Sari Essayah taputettiin perjantaina kristillisdemokraattien puoluekokouksessa yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Essayahilla ei ollut vastaehdokkaita.

Essayah nousi kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten elokuussa. Häntä ennen puoluetta johti Päivi Räsänen vuodesta 2004.

Essayah palasi eduskuntaan viime vaaleissa. Ensimmäisen kerran hän istui eduskunnassa vuodet 2003–2007, mutta putosi sen jälkeen eduskunnasta.

Europarlamentissa Essayah työskenteli vuodet 2009–2014.

Ennen politiikon uraansa Essayah tuli tunnetuksi kilpakävelijänä. Hän voitti MM-kisoissa kultaa vuonna 1993, ja vuoden 1994 EM-kisoissa hän voitti niin ikään kultaa.

Latvalalla moottoriongelmia viidennellä ek:lla – jäi kärjestä lähes puolitoista minuuttia

4 tuntia 20 min sitten

Rallin kokonaiskisan kärjessä ajaa viiden erikoiskokeen jälkeen norjalainen Andreas Mikkelsen, joka on 1.36 minuuttia Latvalaa edellä.

Toisena on Viron Ott Tänak ja kolmantena Ranskan Sebastien Ogier. Esapekka Lappi on kuudentena, Juho Hänninen seitsemäntenä ja Teemu Suninen sijalla 13.

Viidennen erikoiskokeen nopein oli Thierry Neuville, joka selvitti 9,27 kilometrin mittaisen pätkän 0,3 sekuntia Ogieria nopeammin.

Tänään ajetaan vielä kolme erikoiskoetta. Kuudes erikoiskoe käynnistyy kello 17.17.

Päivitys klo 15.45: Erikoiskoe on ajettu loppuun ja Latvala putosi kymmenenneksi. Päivitetty erikoiskokeen jälkeinen tilanne.

Suomalainen mökkikylä kulki Fiskarsista Pariisiin ja tupsahti keskelle Helsinkiä – "Mielettömän hyvät yöunet"

4 tuntia 26 min sitten

Kun avaa oven Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan Sofiankatu 4:n jugendsaliin, edessä odottaa yllättävä näky.

Keskelle salia on pystytetty neljä vaaleasävyistä aittarakennusta, ja tilan halkaisee pitkä ruokapöytä. Viereisestä salista löytyy vielä kaksi aittaa lisää.

Kyseessä Suomen Pariisin instituutin tilaama suomalaista muotoilua ja mökkikulttuuria esittelevä aittainstallaatio, jossa yleisö voi myös yöpyä.

Pian yksi aittojen ovista aukeaa, ja yhteisen aamiaispöydän ääreen hiipii joukko japanilaisturisteja. Nagoyan miljoonakaupungissa asuva Saori Takahashi vaikuttaa tyytyväiseltä.

– Nukuin mielettömän hyvät yöunet! Tämä oli todella hieno kokemus, hän sanoo.

Hetkeä myöhemmin aamiaispöytään liittyy pari suomalaista nuorta naista. Eeva Kolu halusi yöpyä aitassa keskellä Helsinkiä, vaikka asuu itse samassa kaupungissa.

Kaikille avoin muotoiluteos

Koti on Helsingissä ja Pariisissa asuvan suomalaismuotoilija Linda Bergrothin suunnittelema muotoiluteos, joka koostuu kuudesta aitasta. Majoittujia aittoihin sopii 12.

Helsingissä aittakylä on näytteillä syyskuun 17. päivään saakka. Päivisin kello 13–18 aitat ovat vapaasti nähtävissä. Ilta- ja yöaikaan ne on varattu yöpyjille.

Yöpymiset maksavat 125–280 euroa aitan koosta ja yöpyjien määrästä riippuen.

Koti on osa useiden kulttuuri-instituuttien Mobile Home 2017 -hanketta, joka tutkii kotia ja sen merkityksiä eri osa-alueiden kautta.

– Seurasin mielenkiinnolla tätä projektia jo silloin, kun se oli Pariisissa. Halusin ehdottomasti myös itse kokea, millaista on nukkua kaupunkiaitassa, Kolu sanoo.

Keväällä Pariisissa

Alkuvuodesta 2017 samainen aittakylä pystytettiin keskelle Pariisia Suomen Pariisin instituutin näyttelytilaan. Näyttelyn näki sadan päivän aikana 11 000 silmäparia, ja yöpyjiä aitoissa oli viitisensataa.

Pariisiin aitat vietiin alun perin Suomesta: puut ovat peräisin Mäntsälästä ja elementit koottiin Fiskarsissa.

Japanilainen Saori Takahashi yöpyi seurueineen aitoissa kaksi yötä.Vesa Marttinen / Yle

Pariisista aitat tuotiin rekkakuljetuksena Helsinkiin, ja nyt ne tönöttävät keskellä ydinkeskustaa, torikorttelien jugendsalin suojassa.

Mobile Home 2017 -projektin projektipäällikön Tytti Siukosen mukaan Pariisissa saadun palautteen perusteella suomalainen mökkeilykulttuuri tuntuu kiinnostavan turisteja.

– Airbnb-sivustolla annetuissa palautteissa ja vieraskirjakommenteissa moni on kirjoittanut, että oli niin ihan kaunista ja rentouttavaa, että haluan mennä seuraavaksi Suomeen.

Jari Litmanen ei odota vallankumousta Serie A:ssa: ”Juventus edelleen suosikki”

4 tuntia 51 min sitten

Se, että Juventus voittaa mestaruuden, on jo pienen ikuisuuden kestänyt tosiasia Italiassa. Ei ole mitään suurta syytä olettaa, että tämä tosiasia muuttuisi nytkään. Juventus on selvä suosikki nappaamaan jällen kerran Scudetton.

Juventus on ollut hyvä pitkään eivätkä toiset ole pystyneet vastaamaan huutoon. Yksi kysymysmerkki on tietysti siinä, että pitkään yhdessä palvellut puolustus hajosi. Leonardo Bonucci vaihtoi AC Milaniin ja nyt alakerrassa on jäljellä enää BBC, yhden B:n lähdettyä muualle. Tämä voi olla pieni haitta, mutta mielestäni vain pieni. Uuden tulokkaan on helppo kasvaa isoon rooliin kokeneessa ympäristössä. Tietysti myös Dani Alves lähti. Hän oli tärkeä pelaaja viime kaudella, mutta ei pitempään. Juventus on aiemminkin pystynyt korvaamaan menetykset.

Haastajat ovat nälkäisiä. Viime kauden kakkonen AS Roma ja kolmonen Napoli ovat vahvimmat haastajat. He olivat viime kaudellakin ajoittain lähellä, mutta silti vain lähellä. Napoli on pysynyt aika lailla ennallaan, mutta Roman ympärillä leijuu kysymysmerkkejä. Francesco Totti ei enää ollut niin suuressa pelillisessä roolissa viime kausina, mutta hänen merkityksensä seuraikonina ja suurena Roman johtajana on todella vaikeasti korvattavissa. Viime kauden todellinen läpimurtopelaaja Mohammed Salah lähti Liverpooliin ja hänen paikkaamisensa on vaikeaa. Mutta Roma on edelleen Roma, ylpeä ja vaikeasti voitettava joukkue, muutoksista huolimatta.

Kiinalaistuneet Milanon joukkueet ovat panostaneet paljon. Inter hallitsi eurooppalaista jalkapalloa 2010, mutta sen jälkeen seura on sukeltanut syvälle. Joukkue on kysymysmerkki nytkin, merkittävistä satsauksista huolimatta. AC Milan oli todella aktiivinen siirtomarkkinoilla, hieman kuin vanhaan berlusconi -malliin. Kassavaje on ohitettu ja Milan haluaa todella vahvasti takaisin huipulle.

Vaikea kuvitella, että tämän joukon ulkopuolelta yllettäisiin kärkitaisteluun. Viime vuosien isot ovat edelleen isoja – ja entiset isot haluavat takaisin valtaistuimilleen. Milanon joukkueen elpyminen tuo ilman muuta eloa sarjaan ja horjuttaa valtarakennetta. Mutta ollaanko perinneseuroissa sittenkään vielä valmiita oikeasti haastamaan terävin kärki?

Monivuotinen Suomen Italian Serie A -konkari Perparim Hetemaj saa tälle kaudella seuraa. Nuori toppari Sauli Väisänen siirtyi nousijajoukkue SPAL:in riveihin. A-maajoukkuepelaaja on saanut mukavasti peliaikaa harjoitusotteluissa, mutta hänen pelipaikkansa pelaajia oli pre-seasonilla myös lasaretissa. Mutta pitkä sopimus kertoo siitä, että luottoa löytyy nimenomaan tulevaisuuden pelaajana. Hetemaj jatkaa edelleen suuressa roolissa Chievon keskikentällä. Ulkomaalainen pelaaja ei kovin helposti pääse joukkueensa kapteeniksi missään. Hetemaj on tuon vastuun ja kunnian saanut ja ilman muuta myös ansainnut. Ura on jo nyt hatunnoston arvoinen eikä se ole vielä edes mitenkään päättymässä.

Jari Litmanen

S-ryhmä hyvästelee Otto-automaatit – "Olemme olleet pitkään huolissamme"

5 tuntia 54 s sitten

S-ryhmä luopuu Otto-automaateista kaupoissaan ja ABC-huoltoasemilla. Vaikka S-ryhmä irtisanoi sopimuksensa yksipuolisesti, Otto-automaateista vastaavan Automatian toimitusjohtaja Marko Vilo kertoo, ettei asia tullut yllätyksenä.

– Silti se on iso asia, ja tulee luonnollisesti vaikuttamaan tulevaisuuteemme ja automaattisijoitteluun.

300 poistuvaa Otto-automaattia korvataan S-ryhmän toimipisteissä Nokas CMS:n Nosto-merkkisillä automaateilla syyskuusta alkaen. Vaihtaminen aloitetaan pääkaupunkiseudulla, mistä puolisen vuotta kestävä projekti etenee muualle Suomeen.

S-ryhmän toimipisteisiin on nykyisten automaattien vaihtamisen lisäksi tarkoitus tuoda jonkin verran uusia automaatteja.

– Olemme olleet melko pitkään huolissamme käteisautomaattien määrän vähenemisestä. Aina kun niitä poistetaan toimipaikoista tai niiden läheisyydestä, asiakkailta tulee paljon palautetta. Olemme jo pitkään miettineet, mitä asialle pitäisi tehdä, SOK:n talousjohtaja Jari Annala sanoo.

Annalan käsityksen mukaan Automatian tavoitteena on ollut vähentää automaattien määrää. Yhtiö aikoo kuitenkin sijoittaa S-ryhmän toimipisteistä poistuvat automaatit uudelleen.

– Niille on kyllä paikkoja, mutta ei se tule olemaan helppoa, Vilo sanoo.

Paljon puhuvia prosentteja

S-ryhmältä poistuvien automaattien sijoittelussa on haastetta, sillä Vilon mukaan automaattien käyttö on vähentynyt alle puoleen huippuvuosien tasosta. Kolmen viime vuoden aikana automaattitapahtumien määrä on pudonnut neljänneksen.

Vilo kertoo, että automaattien määrää ei ole vähennetty samassa suhteessa kuin kysyntä laskee.

– Emme tule vähentämään automaatteja, vaikka korttimaksaminen yleistyy ja käteinen väheneekin jatkossa. Kuitenkin myös mobiilimaksujärjestelmä siirtyy kauppaan ja uusia vaihtoehtoja tulee, joten pitkällä aikavälillä automaattien määrää joudutaan vielä harkitsemaan.

Nokas CMS on aiemmin avannut automaatteja paikkoihin, joista Automatia on vetäytynyt. Yhtiön teettämän tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista käyttää käteistä päivittäin ja 88 prosenttia sanoo, että automaattiverkosto on liian harva.

– Yhteistyöt kehittyvät, meillä on S-ryhmän lisäksi muitakin suuria julkistuksia tulossa, Nokas CMS:n myynti- ja kehitysjohtaja Risto Lepo sanoo.

Perusteluna asiakkaan valinnanvapaus

Nokas CMS:n Nosto-automaatteja on tällä hetkellä Pohjoismaissa tuhat, Suomessa 56. Suomesta haettava kasvu lisää pohjoismaisen laiteverkoston kokoa 30–40 prosenttia.

– S-ryhmän projekti vaatii meiltä paljon resursseja, mutta lisää Nosto-automaatteja tulee Suomessa muuallekin, Lepo ilmoittaa.

S-Pankin korteilla voi nostaa rahaa sekä Nosto- että Otto-automaateista. Annalan mukaan automaattien vaihtamisen ja lisäämisen taustalla ei ole tarve sitouttaa asiakkaita entistä enemmän S-ryhmään.

– Vaikka pidämme digitalisaatiosta, haluamme että asiakas saa itse päättää, millä maksuvälineellä hoitaa kaupankäynnin. Siksi turvaamme käteisen saatavuuden.

Pelko vaihtui hämmentävään hiljaisuuteen – pitkä taistelu toi rauhan suomalaiseen pikkukylään

5 tuntia 19 min sitten

Ohitustie on ollut eteläkarjalaisen pienen kylän haave jo vuosikymmenten ajan. Valtatie 6 on halkonut Luumäellä sijaitsevan Jurvalan kylän. Poikkeuksellisen vilkas rekka- ja henkilöautoliikenne on aiheuttanut Jurvalassa vuosien aikana lukuisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita.

Mistä on kyse?
  • Jurvalaan Luumäelle on haluttu ohitustietä 20 vuotta
  • Valtatie 6 kulki Jurvalan kylän halki
  • Raskasliikenne Venäjän ja Suomen välillä kuormitti Jurvalaa
  • Ohitustie avattiin 17.8.2017
  • Ohitustie liittyy Valtatie 6:n remonttiin Lappeenranta-Taavetti välillä

Kylän läpi kulkevan valtatien meluhaitat ovat olleet käsinkosketeltavat. Asian tiimoilta on järjestetty vuosien varrella mielenilmauksia ja liikenneministereihin on oltu aktiivisesti yhteydessä, kun ohitustietä kylän ohi on vaadittu

– Kyllähän sitä puukkoa tuli selkään siitä, että tapan täällä kuulemma yrityksiä. Lopulta on kuitenkin kiitelty, että ihan hyvin teit, muistelee kyläyhdistysaktiivi Vesa Piitulainen ohitustien saamista.

Lappeenrannasta Luumäelle alettiin pari vuotta sitten tehdä nelikaistaista valtatietä.

Torstaina aamupäivällä kaikki muuttui, kun uusi ohitustie avautui liikenteelle. Jurvalan läpi Kuutostietä Lappeenrannasta Kouvolaan kulkevat eivät enää aja.

Jurvalan ohitustie on kaikkiaan 12 kilometriä.Kare Lehtonen/Yle "Työmiehet ovat olleet hieno lahja!"

Toisen onni on toisen epäonni. Kylällä sijaitsevat tanssiravintola, ruokapaikka ja kauppa. Pienet yritykset voivat kärsiä, kun valtatie siirtyy kauemmaksi.

Osa kyläläisistä pelkää, että kylällä oleva kauppa ja kahvila-ravintolatoiminta hiipuvat, kun asiakaskunta pienenee.

– Uuden tien myötä tietysti toiminta hiljenee jonkun verran. Odotellaan ja katsellaan tässä pari kuukautta mihin kaikki kääntyy, miettii tien siirtymistä yrittäjä Tuula Kuningas Kahvi-Pakarista.

Uuden tien rakentaminen on tuonut paikallisille yrityksille rahaa. Työmiehet ovat käyttäneet paikallisia palveluita ja vuokranneet tyhjillään olevia asuntoja.

– Kyllä työmiehet ovat olleet meille hieno lahja, kun he kävivät meillä niin paljon syömässä. Ihan uskomatonta, kahvilayrittäjä Tuula Kuningas kiittelee.

Lappenrannasta Kouvolan suuntaan valmistui 28 kilometriä perusparannettua nelikaistatietä. Kare Lehtonen/Yle "Nyt voi jäädä eläkkeelle"

Torstaiaamuna Jurvalan asvalttia kuluttivat isot rekat, bussit ja vilkas henkilöautoliikenne. Kun liikenne ohjattiin uudelle nelikaistatielle, hiljeni liikenne Jurvalan kohdalla lähes täysin.

Entinen vilkasliikenteinen väylä oli melkoinen vaaranpaikka lapsille.

– Koulukyydit jättivät lapset tienvarteen ja lapset juoksivat vilkkaan tien yli. Kyllähän se vaarallista oli, kertoo kyläläinen Vesa Piitulainen.

Piitulainen muistelee kuolonkolareja, joita Jurvalan kohdalla miehen muistin mukaan on sattunut yhdeksän vuosien 2008–2014 aikana.

– Nyt voi jäädä sitten eläkkeelle, kun ohitustie on saatu, naurahtaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Piitulainen.

Jurvalan kyläläiset yrittivät saada päättäjien huomion vuonna 2008 järjestämällä traktorimarssin. Ohitustietä haluttiin ja se saatiin elokuussa 2017. Kare Lehtonen/Yle Kipot ja kupit pysyvät paikallaan

Vuonna 2008 Jurvalan asukkaat järjestivät traktorimarssin, johon osallistui lähes puolet kyläläisistä. Marssilla haluttiin viedä päättäjille tieto siitä, että 1200 asukkaan kylä on rauhoitettava ja valtatie on siirrettävä pois kylää halkomasta.

Nyt toive on toteutunut. Haaveena on, ettei kylänraitti silti autioidu. Vanhasta Kuutostiestä tulee Itsenäisyydentie, josta muokataan matkailunähtävyyttä. Tien varressa sijaitsevat muun muassa presidentti P.E Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi sekä historiallisesti merkittävä Salpalinja.

Asukkaat ovat innoissaan hiljenneestä tiestä. Nyt heidän on turvallisempi kulkea kylänraitilla.

– On tätä odotettu! Jatkossa kuullaan pihalla mitä toinen juttelee. Rekat ovat aiheuttaneet myös tärinää ympäristön taloihin. Tästä lähtien pysyvät kipot ja kupit hiljaa kaapissa, naurahtaa tien varressa asuva perheenäiti Mari Valtonen.

Puukkoa tuli selkään siitä, että tapan täällä kuulemma yrityksiä. kyläaktiivi Vesa Piitulainen Myymättömät asunnot nyt kaupaksi?

Rakennusliike Jopracon on rakentanut Luumeän Kivijärven rantaan Pihlajaniemeen rivitalon vuonna 2013. Sitä ei kuitenkaan ole saatu kaupaksi, vaikka sijainti kuulostaa suomalaiselta unelmalta: oma uimaranta, kaupunkiin matkaa 20 minuuttia, Kivijärvi näkyy sekä etu- että takapihalta.

Rakennuttaja uskoo, että lama ja lähellä sijainnut valtatie ovat jarruttaneet myyntiä. Nyt uudesta nopeammasta tiestä toivotaan potkua myös asuntokauppaan.

– Kyllä se voi vaikuttaa. Kulkuyhteydet paranevat ja meluhaitat vähenevät. Kyllä melu on pelottanut joitakin ihmisiä pois, toteaa rakennuttaja Olli-Pekka Olkkonen Jopraconista.

Lähes tyhjillään olleen rivitalon asuntoja on uuden tien rakentamisen ajan vuokrattu Skanskalle, mutta tien valmistuttua myös vuokralaiset poistuvat.

Uusi nelikaistainen valtatie valmistuu Lappeenrannan ja Luumäen Taavetin välille lopullisesti lokakuun 2017 loppuun mennessä. Kaikkiaan nelikaistaiseksi muuttui 28 kilometriä. Jurvalan uuden ohitustien pituus on 12 kilometriä.

Jurvala hiljeni torstaiaamuna, kun uusi ohitustie avautui.Kare Lehtonen/Yle

Jäteyhtiöt haluaisivat yhä ottaa vastaan verinäytteet ja muun sairaalajätteen – lupia heruu aiempaa niukemmin

5 tuntia 44 min sitten

Verinäytteet, amputoidut raajat ja muu sairaalajäte on viime vuoteen saakka sijoitettu eli käytännössä haudattu kaatopaikoille. Vuonna 2016 voimaan tullut kaatopaikka-asetus kuitenkin muutti asiaa. Se rajoittaa orgaanisen jätteen, kuten tuon terveydenhuollossa syntyvän jätteen, sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Monet jäteyhtiöt kuitenkin hakivat ja saivat poikkeusluvan toiminnan jatkamiseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella hakemuksia tuli yhdeksän, ja valtaosa yhtiöistä sai poikkeusluvan noin vuodeksi. Niistä useimmat ovat umpeutuneet.

Esimerkiksi Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kymmenen kunnan alueella toimiva Ekorosk on loppusijoittanut poikkeusluvalla sairaalajätettä Storkohmon jäteasemalle eli kaatopaikan riskijäteosaan heinäkuuhun asti. Lupa umpeutui 30.6. 2017, ja tieto jatkohakemuksen kohtalosta on luvassa syksyllä.

Jätteen ajamisessa 500 kilometrin päähän ei ole mitään järkeä Käyttöpäällikkö Tommy Nordström jäteyhtiö Ekoroskista

Käyttöpäällikkö Tommy Nordström on pessimistinen jatkoajan suhteen, sillä hän tietää joidenkin yhtiöiden jo saaneen kielteisen päätöksen.

– Meillä olisi kapasiteettia ja nykyaikainen kaatopaikka. Kyse ei ole isoista määristä, joten on harmi, että asiasta tehdään näin hankalaa. Jätteen ajamisessa 500 kilometrin päähän ei ole mitään järkeä, sanoo Nordström.

Esimerkiksi sairaalajätteestä osa on sellaista, jota vastaanotetaan vain parissa polttolaitoksessa eteläisessä Suomessa. Jätteenkuljettajat ovat tuoneet Kokkolan jäteaseman penkkaan sairaalajätettä Nordströmin mukaan vuosittain 50 – 60 000 kiloa, pääasiassa keskussairaalasta Kokkolasta ja Malmilta Pietarsaaresta.

Yle

Kokkolassa riskijäte loppusijoitetaan omalle alueelleen, jonka suojaukset ovat Nordströmin mukaan asianmukaiset ja kattavat niin esimerkiksi asbestin kuin sairaalajätteenkin. Jäteaseman henkilökunta ei ole fyysisesti kosketuksissa jätteen kanssa eivätkä ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Jäte peitetään koneellisesti, kun alue alkaa täyttyä tarpeeksi.

Elokuun puolivälissä jäteaseman montussa oli näyteputkiloita, joissa potilaiden nimet ja henkilötunnukset olivat näkösällä. Ekoroskin käyttöpäällikkö muistuttaa kuitenkin, että alue on suojattu ja vartioitu eikä siellä liiku ulkopuolisia.

Kaikista hylkäyspäätöksistä valitettu

Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta myöntää tiukkuuden jatkoluvissa. Alun perin poikkeuslupia myönnettiin höllemmin muun muassa siksi, että ministeriöltä ei ollut päätöksenteon tueksi enempää tulkintaa. Ympäristöministeriön maaliskuussa 2017 julkaisema muistio antaa virastoille selkänojaa.

– Kaatopaikka-asetus on näiltä osin aika tiukka: tavoitteena on, että orgaaninen jäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan kiertoon. Sen taustalla on lisäksi kasvihuonepäästöjen rajoittaminen, sanoo Koivisto.

Poikkeuksia voidaan tehdä jätteen ominaisuuden perusteella tai siinä tapauksessa, että alueelle on tulossa jonkin jätejakeen käsittelyyn kapasiteettia. Esimerkiksi Jyväskylään on valmistumassa biokaasulaitos, johon jätejae saadaan pian toimitettua. Niinpä lyhyt jatkoaika on perusteltua.

Kaatopaikka-asetus on näiltä osin aika tiukka: tavoitteena on, että orgaaninen jäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan kiertoon Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta

Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueella jatkohakemuksia on käsitelty neljä. Saarijärven Sammakkokangas sai hylkypäätöksen joulukuussa, tosin lyhyt poikkeus myönnettiin sellaiselle jätteelle, jonka käsittelyn mahdollistava polttolaitos oli tuolloin koekäyttövaiheessa.

Ilmajokisen Lakeuden Etapin hakemus hylättiin toukokuussa, ja Botniarosk Teuvalta sai vain lyhyen poikkeuksen hylsyjätteelle.

Samoin Mustankorkea Jyväskylässä sai heinäkuussa hylkäävän päätöksen. Lyhyt poikkeus myönnettiin kala- ja eläinperäiselle jätteelle, joka jatkossa käsitellään alueelle nousevassa biokaasulaitoksessa.

Kaikista neljästä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

Jätteen sijoittaminen omille nurkille ei ole peruste

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa sovelletaan useampaan jätejakeeseen, josta terveydenhuollon erityisjäte eli niin sanottu sairaalajäte on yksi. Muita ovat esimerkiksi mekaanisessa käsittelyssä syntyvä jäte eli jätteen jäte, pvc ja välppäysjäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä jäte.

Sairaalajätteestäkin esimerkiksi vanhusten vaipat ja sidetarpeet voi Koiviston mukaan yleensä polttaa normaalissa jätteenpolttolaitoksessa. Esimerkiksi Vaasassa sijaitseva Westenergyn polttolaitos voisi ympäristölupansa puolesta ottaa vastaan osan terveydenhuollon jätteistä, kuten sidetarpeet, kipsisiteet, liinavaatteet, vaipat ja kertakäyttövaatteet.

Yle

Kauemmas kuljettamista vaativat vain pistävät, viiltävät ja kontaminoituneet materiaalit. Tartuntavaarallinen jäte on vielä asia erikseen.

Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto muistuttaa, ettei lainsäädäntö anna mahdollisuutta poikkeuslupiin vain sillä perusteella, että jätteen pitäisi voida jäädä omalle alueelle. Itse asiassa ministeriön muistio muistuttaa, että tässä yhteydessä on tarkasteltava myös mahdollisuutta viedä jäte hyödynnettäväksi toiseen maahan. Tähänkin on Suomessa jo päädytty.

Ministeriö selvittää vaikutuksia

Erityisasiantuntija Kati Vaajasaari ympäristöministeriöstä myöntää, että kyseessä on osittain alueellinen ongelma, sillä kuljetusmatkat vaihtelevat suuresti.

Kokonaisuutena terveys- ja ympäristönsuojelua ajatellen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on kuitenkin merkittävä askel parempaan: yhä isompi osa jätteestä päätyy kaatopaikan sijaan joko polttolaitoksissa energiana hyödynnettäväksi tai materiaalina kiertoon.

– Kaatopaikkasijoitus on aina se viimeinen keino, Vaajasaari sanoo.

Ministeriössä on myös käynnistetty hanke, jossa selvitetään orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksia.

Presidentti Niinistö matkustaa Yhdysvaltoihin myös syyskuussa

5 tuntia 54 min sitten

Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio matkustavat Minnesotaan Yhdysvaltoihin syyskuun loppupuolella. Matka on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia.

Niinistö ja Haukio osallistuvat Minnesotassa muun muassa amerikansuomalaisten FinnFest-juhlan päätapahtumaan ja pääkapellimestari Osmo Vänskän johtamaan Minnesotan orkesterin konserttiin. Lisäksi Niinistö vastaanottaa Minnesotan yliopiston oikeustieteen kunniatohtorin arvon.

Minnesota on yksi merkittävimmistä suomalaisten muuttoalueista Yhdysvalloissa.

Presidenttipari vierailee Yhdysvaltain-matkansa aikana myös New Yorkissa, jossa Niinistö osallistuu YK:n yleiskokouksen avajaisviikolle. Lisäksi Niinistö ja Haukio vierailevat Washingtonissa, jossa he osallistuvat Suomen suurlähetystön järjestämään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatilaisuuteen.

Niinistö vierailee Yhdysvalloissa myös tämän kuun lopussa. Hän tapaa presidentti Donald Trumpin Washingtonissa 29. elokuuta. Niinistön ja Trumpin tapaaminen on ensimmäinen laatuaan.

Latvala kärkitaistossa, Lappi hätyytteli pohja-aikaa

5 tuntia 57 min sitten

Toyotan suomalaiskuljettaja Jari-Matti Latvala on vahvasti mukana Saksan MM-rallin kärkitaistelussa. Latvala kaasutteli 4/21 erikoiskokeen jälkeen viidentenä - 13,7 sekunnin päässä kärjestä.

Citroenin norjalaiskuljettaja Andreas Mikkelsen lähti kärkipaikalta MM-rallin päivätauolle. Virolainen Ott Tänak (Ford) oli 4,8 sekunnin päässä kakkosena ja ranskalainen Sebastien Ogier (Ford) 8,8 sekunnin päässä kärjestä kolmantena.

Asfalttirallin saloihin tutustuva Toyota-kuljettaja Esapekka Lappi pääsi huippuvauhtiin EK4:llä ja oli erikoiskokeen toiseksi nopein. Lappi jäi seitsemän sekuntia erikoiskokeen pohja-ajan tehneestä Mikkelsenistä.

EK3 oli Lapille vaikeampi.

- Väärät renkaat ja jarrutuspaikka yllätti. Ajoimme viinipuskaan, Lappi kertoi EK3:n jälkeen.

Lappi oli päivätauolla kiinni seitsemännessä sijassa (26,2 sekuntia kärjestä). Tallikaveri Juho Hänninen oli kahdeksantena.

Hyundain espanjalaiskuljettaja Daniel Sordo oli kiinni neljännessä sijassa, mutta ajoi ulos EK4:llä.

TILANNE 4/21 EK:N JÄLKEEN

1) Andreas Mikkelsen (Citroen) 31.16,9
2) Ott Tänak (Ford) + 4,8
3) Sebastien Ogier (Ford) + 8,8
4) Elfyn Evans (Ford) + 13,2
5) Jari-Matti Latvala (Toyota) + 13,7
6) Thierry Neuville (Hyundai) + 21,0
7) Esapekka Lappi (Toyota) + 26,2
8) Juho Hänninen (Toyota) + 30,7
9) Craig Breen (Citroen) + 30,7
10) Hayden Paddon (Hyundai) + 1.14,8

13) Teemu Suninen (Ford) + 1.57,7

Lue lisää:

MM-rallin yllätysmies sai taipua – Latvala hyvässä nousussa

Poliisi ei epäile Lieksassa menehtyneen pariskunnan tapauksessa enää henkirikosta

6 tuntia 12 min sitten

Lieksan Jongunjoella kahden ihmisen kuolemaan liittyvä poliisitutkinta on edennyt. Poliisi jatkaa tapausten tutkintaa kuolemansyyn selvittämisenä.

Jongunjoella sijaitsevassa yksityisasunnossa asuneet 37-vuotias nainen ja 43-vuotias mies menehtyivät elokuun alussa. Jongunjoelle kaksi viikkoa sitten lauantai-iltana hälytetyt poliisit löysivät asunnosta naisen menehtyneenä. Asunnolla ollut mies kuoli matkalla sairaalaan.

Naisen kuolemaa tutkittiin alkuvaiheessa henkirikoksena, koska naisessa todetut vammat viittasivat ulkopuoliseen väkivaltaan. Tutkinnassa on nyt edetty ja tällä hetkellä voidaan poliisin mukaan yksiselitteisesti todeta, ettei naisen kuolemaan liity rikosta.

Poliisi on tutkinnan aikana kuulustellut ja puhuttanut pariskunnan lähipiiriä. Pariskunnalle on suoritettu oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Lisäksi tutkinnassa on analysoitu tapahtumapaikkatutkinnassa saatuja tietoja ja pyydetty useita lausuntoja keskusrikospoliisin rikosteknisestä laboratoriosta, kerrotaan poliisista.

Poliisin mukaan asunnossa ei ole ollut tapahtumahetkellä muita henkilöitä.

Seitsemän tulipaloa samalla tiellä samalla viikolla – poliisi otti kiinni epäillyn Kauhajoella

7 tuntia 11 min sitten

Pohjanmaan poliisi on ottanut kiinni keski-ikäisen Kauhajoella asuvan mieshenkilön epäiltynä Kauhajoella viime päivinä tapahtuneista tulipaloista. Poliisi epäilee seitsemää pienellä alueella tapahtunutta tulipaloa tahallaan sytytetyiksi.

Kauhajoella on tällä viikolla syttynyt seitsemän tulipaloa Tiililäntiellä sijaitsevien talojen roskakatoksissa. Viimeisin palo tapahtui perjantaita vasten yöllä.

– Siihen liittyen ja poliisin tekemien tutkimusten perusteella yöllä otettiin yksi henkilö kiinni läheltä palopaikkaa, sanoo tutkinnanjohtaja Jari-Matti Marttala Pohjanmaan poliisista.

Pohjanmaan poliisi tutkii Kauhajoen tulipaloja seitsemänä tuhotyönä.Mirva Ekman/Yle Tuhotyö tai törkeä tuhotyö

Kiinniotetun henkilön jäljille päästiin poliisin omien tutkintalinjojen perusteella. Poliisin mukaan kyseisellä henkilöllä on taustallaan vastaavanlaisia tekoja.

Tutkinnanjohtaja Marttalan mukaan kiinniotettua henkilöä päästään kuulemaan tänään perjantaina.

Marttala kertoo, että tekoja tutkitaan seitsemänä tuhotyönä. Tutkinnan edetessä pohditaan, onko mahdollisesti kyseessä törkeä tuhotyö. Tuhotyöstä seuraamus vaihtelee 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta, törkeän tuhotyön seuraamus on 2-10 vuotta.

– Siihen vaikuttaa aiheutettujen vahinkojen määrä, Marttala sanoo.

– Se käsitys on, että näihin liittyvä tekijä on kiinni. Siihen liittyen kansalaiset voivat olla vähän rauhallisemmalla mielellä.

Palanut auto- ja roskakatos Kauhajoella.Mirva Ekman/Yle Asukkaat hakevat tukea ja turvaa toisistaan

Kauhajoen Tiililäntiellä asuvan Reijo Haapamäen talon roskakatos sytytettiin palamaan torstaita vasten yöllä. Palossa tuhoutuivat autokatoksen päädyssä olevat roskalaatikot ja katoksessa olevat kaksi autoa.

– Jostain syystä ei saatu nukuttua, pyörittiin vain sängyssä. Sitten meidän Sisu-kissa, joka ei yleensä ole ikkunalla, meni ikkunalle ja tuijotti. Me nousimme vaimon kanssa ylös sitä katsomaan, Haapamäki kertoo paloyön tapahtumista.

– Se oli niin mahdotonta liekkiä, että yhden auton kerkisi naapuri pelastamaan. Oli pysäyttävä juttu, kun viiden metrin liekit oli autokatoksen yli.

Oli pysäyttävä juttu, kun viiden metrin liekit oli autokatoksen yli. Reijo Haapamäki

Haapamäki kertoo taloyhtiön asukkaiden sopineen, että palosta ja sen aiheuttamista tunnoista sekä muista asioista kokoonnuttaan keskustelemaan iltaisin yhdessä. Myös virallista kriisiapua ollaan järjestämässä.

– Nyt saa jutella, keskustella ja kysellä. On monta juttua myös vakuutusyhtiöiden kanssa ja ihmiset on epävarmoja. Tässä asuu paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka saa nyt tukea ja turvaa toisistansa.

Konneveden koulubussikolari: kolme koululaista loukkaantui, ei hengenvaaraa

8 tuntia 2 min sitten

Henkilöauto törmäsi koulubussin kylkeen tänä aamuna Konnevedellä Suolahdentiellä. Onnettomuus tapahtui t-risteyksessä, ja koululaisia kuljettanut pikkubussi kaatui törmäyksen voimasta.

Pikkubussissa oli kymmenen ihmistä.

Onnettomuudessa loukkaantui kaksi ihmistä vakavasti ja kaksi muuta lievemmin. Heidät vietiin Keski-Suomen keskussairaalaan Jyväskylään.

Vakavasti loukkaantuneet olivat kaikki pikkubussissa, heidän vammansa eivät ensihoidon mukaan ole henkeä uhkaavia.

Loukkaantuneista kaksi on alakouluikäisiä ja yksi yläkoululainen. He käyvät Lapunmäen koulua.

Henkilöautossa oli yksi ihminen, joka pääsi omin voimin autosta ulos. Pikkubussista pelastuslaitos joutui irrottamaan yhden ihmisen, mikä kesti noin 15 minuuttia.

Pikkubussi oli tulossa Äänekosken suunnasta, ja oli kääntymässä risteyksessä vasemmalle kun henkilöauto ajoi sen kylkeen.

Poliisi ei tässä vaiheessa ota kantaa onnettomuuden mahdolliseen syyhyn.

Yle Uutisgrafiikka

Joka toinen työvoimaan kuuluva Suomen somalialainen on työtön – lasten tulevaisuus huolettaa

8 tuntia 13 min sitten
Mistä on kyse?
  • Joka toinen työvoimaan kuuluva somalialainen on työtön
  • Somalialaisten työttömyysaste Suomessa on korkea, lähes 55 prosenttia
  • Suomessa syntyneiden toisen polven somalialaisten tulevaisuus työmarkkinoilla huolettaa

– Jos paluulento olisi ollut mahdollinen, olisin lähtenyt takaisin.

Tämä oli tuntemus, kun Sagal Mohamud Ali saapui Turkuun 27 vuotta sitten. 4. toukokuuta 1990 ensimmäiset somalialaiset tulivat Turkuun, eikä vastaanotto ollut järin lämmin.

Vuosien saatossa elämä Turussa on asettunut, nyt Sagal Mohamud Ali viihtyy Turussa.

– Pidän itseäni yhtä turkulaisena kuin muutkin turkulaiset.

Vaikka aikaa on kulunut, silti suhtautuminen somalialaisiin on taas viime vuosina kärjistynyt. Ennakkoluulot istuvat lujasti, ja tämä näkyy somalialaisten työllistymisessä. Somalialaisten työllistymistä on pohdittu Turussa valtakunnallisen Somalialaiset Suomessa -konferenssin yhteydessä.

– Meillä on nuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa ja heilläkin on seinä vastassa. Johtuuko se siitä, että he ovat somalitaustaisia? Johtuuko se tyttöjen huivien käytöstä? pohtii Sagal Mohamud Ali.

Toista kertaa järjestetty Iska Warran – Somalialaiset Suomessa -konferenssi pohti somalialaisten työllistymistä.Petra Ristola / Yle Toisen polven tulevaisuus huolestuttaa

Sagal Mohamud Ali on Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja. Hän toimii pakolaisohjaajana ja tekee myös tulkin töitä. Hänelle työn saanti on ollut helppoa, mutta monelle somalialaiselle se ei ole.

Sagal Mohamud Alia huolestuttaa etenkin Suomessa syntyneiden, toisen polven somalialaisten tulevaisuus.

– Toivon, että meidän lapset pärjäävät ja saavat töitä siinä missä kantasuomalaisetkin.

Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen on samoilla linjoilla.

– Tällä hetkellä merkit eivät ole parhaat mahdolliset mitä tulee koulumenestykseen ja etenemiseen työmarkkinoilla.

Saukkosen mukaan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten Suomessa syntyneet löytävät paikkansa. Viitteitä on siitä, että naiset työllistyvät paremmin kuin miehet.

Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan työllistymisen esteet on selvitettävä perin pohjin.

Petra Ristola / Yle Työttömyysaste liki 55 prosenttia

Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on vaikeaa Suomessa. Tilastot kertovat karua tietoa somalialaisten työttömyydestä.

Joka toinen työvoimaan kuuluva somalialainen on työtön. Somalialaisten työttömyysaste Suomessa on korkea, se on lähes 55 prosenttia.

Tilastokeskuksen vuoden 2015 tilaston mukaan somalia äidinkielenään puhuvia työvoimaan kuuluvia oli Suomessa 4 881. Heistä työttömiä oli 2 679 ja työllistyneitä 2 202.

Työvoiman ulkopuolella oli suuri määrä ihmisiä ja heistä suurin osa alaikäisiä, eli tulevaa työvoimaa. Viimeisimmän tilaston mukaan Suomessa on 19 059 somaliaa äidinkielenään puhuvaa henkilöä.

Abdirahim "Husu" Husseinin mukaan somaliyhteisön ja kantaväestön välillä on luottamuspulaa.Petra Ristola / Yle Luottamuspula vallitsee

Somaliyhteisön ja kantasuomalaisten välillä on luottamuspula, tätä mieltä on Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim "Husu" Hussein (sd.). Yhteenkuuluvuuden tunnetta pitää hänen mukaansa lisätä.

Hussein painottaa, että myös somaliyhteisön pitää osata kertoa omista haasteistaan ja ongelmistaan.

– Kyllä me voimme luottaa viranomaisiin Suomessa, ja kyllä me olemme osa tätä yhteiskuntaa.

Abdirahim "Husu" Hussein kertoo, että monet nuoret kertovat työllistymishuolistaan hänelle. Hän toivoo, että yritykset ottavat somalialaisia töihin.

– Vastakaikua pitää saada myös suomalaisilta yrityksiltä.

Otsikkoa ja juttua korjattu klo 13.17. Termi työikäinen korjattu muotoon työvoimaan kuuluva.

Copyright © 2009-2017     www.canews.fi